Ammattikalastajien ja harrastuskalastajien olisi soudettava samaa suuntaan, vakuuttavat Puulan kalastusalueen hallituksen jäsen Eero Hölttä (vas) ja puheenjohtaja Kalevi Puukko. Tutkimuksen tekijä Mikko Tommila avittaa perästä.
Puulan ammattikalastajille luvat nykyistä helpommin
07.06. 16:56
Ammattikalastaja on osin kuoleva ammattikunta, koska varsinkin sisävesialueilla on homma tehty vaikeaksi, sanoo Puulan kalastusalueen hallituksen puheenjohtaja Kalevi Puukko.
Puulan kalastusalueella on herännyt ajatus, että tutkitaan mahdollisuuksia luoda ammattikalastajille samanlainen laajempi kalastusalueen kattava yhtenäislupa kuin harrastuskalastuspuolella jo on. Samalla helpotettaisiin alalle tuloa.
Koko Puulan vesistön alueella on Pentti Kämpin lisäksi vain kolme ammattikalastajaa ja 10–20 osa-aika-ammattilaista. Harrastajakalastajia on noin 15 000. Puulan 50 000 vesihehtaaria ovat mutkikkaiden rantojen varsilla. Mökkejä ja vapaa-ajan kalastajia on siten paljon.
– Puula on Suomen kuudenneksi tärkein virkistyskalastusalue. Osakaskuntia on parisataa, Puukko esittelee.
Jyväskylän yliopiston tutkijoiden mielestä Puula on alikalastettu. Muikkua on liikaa ja poikaset kilpailevat keskenään ja siian poikasten kanssa ravinnosta. Niinpä muikut jäävät pieniksi.
– Siika on geneettisesti jo alkanut pienentyä, sanoo opinnäytetyötään tekevä iktyonomiopiskelija Mikko Tommila.
– Muikut pärjäisivät paljon paremmin, jos niitä olisi vähemmän. Myönteinen asennoituminen ammattikalastajiin olisi kaikkien etu, sanoo Tommila.
– Mutta vanhan polven maanomistajat ja siten osakaskuntien nokkamiehet katsovat, että ammattikalastajan tulo merkitsee että kalat ovat pois hänen kattilastaan, huokaa Puukko.
Niinpä kalastuslupia ei ammattilaisille hevin tipu. Osakaskunnalla on valta päättää, kuka sen alueella kalastaa ja millä välineillä.
Kalastusalue on viranomaisten asettama hallintoelin, jonka tärkein tehtävä on kalakannan säilyttäminen sekä sen hyödyntäminen tasapuolisesti ja kestävällä tavalla.
Kalevi Puukko yrittää nyt saada ammattikalastajien työtä helpottamaan isompia vesistöalueita kattavia yhtenäislupia. Kalastusalue myöntäisi ammattiluvat sen jälkeen kun osakaskunta antisi sille oikeudet.
– Hyvä esimerkki on vaikka tämä kirkonkylän kahta puolen oleva Ryökkään ja Liekuneen yhteisalue. Se toimii jo kolmatta vuotta hyvin. Vaikka viralliset osakaskuntarajat ovat kartalla, toimimme kuin niitä ei olisi, Kalevi Puukko kuvaa.
