18.08.2010 02:12
Valtionhallinto on vuosikymmeniä harjoittanut hajasijoittamista, jonka tavoitteena on sijoittaa yhteisin verovaroin kustannettuja työpaikkoja mahdollisimman tasaisesti ympäri maata. Näin on haluttu luoda maan eri osiin edes jotenkuten tasapuoliset kehitysedellytykset.
Pääkaupunkiseudun itsekäs valitus on tehnyt alueellistamisesta kohtuuttoman vaikeaa. Myös alueellistamisen tulokset ovat erittäin laihoja.
Vuosina 1995 – 2007 ovat syrjäiset maakunnan menettäneet 6 000 valtion työpaikkaa. Samaan aikaan on Helsinki saanut saman määrän niitä lisää.
Tilastokeskuksessa juuri valmistunut laskelma antaa aiempaa luotettavamman kuvan työpaikkakehityksestä maan eri puolilla. Suuria voittajia ovat Helsingin lisäksi Tampere ja Vantaa.
Etelä-Savo kuuluu valitettavasti eniten työpaikkoja menettäneisiin maakuntiin. Vähennystä vuodesta 1995 on liki tuhat työpaikkaa. Huonommin ovat pärjänneet vain Lappi, Kainuu ja Pohjois-Pohjanmaa.
Syrjäseutujen lisäksi suuria menettäjiä ovat tilaston mukaan muutamat suurehkot kaupungit kuten Vaasa, Kotka ja Mikkeli, jonka luvuissa ei tosin vielä 2007 näkynyt maavoimien esikunnan asettuminen päämajakaupunkiin. Myös Savonlinna on suurimpien häviäjien kärkikaartissa.
Alueellistamiskeskustelu on erinomainen esimerkki siitä, että asiat eivät aina suinkaan ole niin kuin näyttävät.
Hallitusten alueellistamisohjelmat ovat säännöllisesti nostaneet valtavan mediamylläkän, jonka suojissa työpaikkoja on todellisuudessa siirretty maakunnista etelään eikä päinvastoin kuten tarkoitus kaiketi alunperin on ollut.
Pääkaupungin suosimisen lisäksi ihmetyttää se, että suuret yliopistokaupungit saavat kaiken aikaa lisää valtion työpaikkoja. On täysin nurinkurista, että yliopistoistaan suuresti hyötyvät Tampere ja Jyväskylä keikkuvat alueellistamisen suurimpien voittajien joukossa.
Matti Vanhasen pääministerikauden jäljiltä alueellistamisohjelma on juuri ja juuri saavuttamassa tavoitteensa alarajan. Mari Kiviniemen (kesk.) hallituksen on syytä ottaa loppukiri.
Oikeudenmukaisinta olisi suunnata alueellistamisen tehoisku niihin maakuntiin, joissa ei ole omaa yliopistoa.