RSS
MIELIPITEET

Lähetä lukijakirje Länsi-Savoon

Sähköpostitse:
lukijat@lansi-savo.fi

Postitse:
   Länsi-Savo
   Toimitus
   PL 310
   50101 Mikkeli

Tekstien mukaan kirjoittajan yhteystiedot.

Tekstikoko: A A A

Hallitus suhtautuu tuhoihin tyynesti

10.08.2010 02:09

Ukkosrintama toisensa jälkeen pyyhkii ylitse Suomen. Vahingot ovat ainakin 30 miljoonaa euroa, mutta maan hallitusta se ei tunnu huolestuttavan.

Etelä-Savossa siivotaan vielä pitkään Asta-myrskyn jälkiä. Nurin meni yli puoli miljoonaa kuutiometriä puuta. Maakunnallisen energiayhtiön Suur-Savon Sähkön partioissa on parhaillaankin 200 miestä linjoja korjaamassa.

On talouksia, joiden sähkön saanti on poikki päiviä ja jopa viikkoja.Taloudelliset ja henkiset kärsimykset ovat suuria.

Esimerkiksi Parikkalassa ja Joroisissa suurin osa alueen talouksista oli vailla sähköä vuorokausikaupalla taajamat mukaan lukien. Tokkopa hallitus odottaisi toimettomana, jos tuhansia talouksia olisi pimeänä pääkaupunkiseudulla.

Maan hallituksen kiinnostus myrskytuhoja kohtaan on yllättävän laimeaa. Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen (kesk.) vieraili viime viikolla tuhoalueella ilmoittamassa, ettei apua ole luvassa.

Pääministeri Mari Kiviniemi on toistaiseksi tyytynyt kommentoimaan katastrofia blogissaan toteamalla, että ”meidän on oltava valmiita hyvin monenlaisiin tilanteisiin”.

Kiviniemen mukaan luonto on arvaamaton. Hän toteaa edelleen, että ”kun tällaisia tuhoja tulee, meidän on käärittävä yhdessä hihat ja autettava toisiamme viranomaisina, naapureina ja lähimmäisinä”.

Kiviniemen ydinviesti on sama kuin Pekkarisen eli korvauksia ei ole luvassa.

Kun katselee tuhoutunutta maisemaa vaikkapa Sulkavalla, odottaisi Kiviniemen hallitukselta nyt jämäkkää johtajuutta. Vähintään pitäisi pohtia, miten varautua tuleviin myrskyihin.

Etelä-Savo on vesistöjen ja metsien maakunta. Molemmat ovat suuri rikkaus, mutta myös hankaluus, kun myrsky osuu kohdalle.

Maakunnallinen energiayhtiö joutuu kohtuuttomaan urakan eteen, kun se korjaa jälkiä. Valtaosa 25 000 kilometrin verkosta perustuu ilmajohtoihin.

Maakaapelointi etenee kalleutensa takia hitaasti, vaikka 60 prosenttia uudesta kaapelista lasketaan jo maahan. Suunnilleen sama on tilanne muissa maakunnissa.

Maakaapelointiin olisi saatava valtion investointitukea, jotta välttämätön infrastruktuurin kriisiherkkyys vähenisi.


Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua



TUOREIMMAT UUTISET


Ilmoitus
Ilmoitus