Jakautuneen maakunnan aika on ohi
28.08. 02:03
Etelä-Savossa on kolme kaupunkia, joiden myötä maakunta on jakautunut useisiin seutukuntiin, vaikka samaan aikaan kaikki kunnat ovat hallinnollisessa maakuntaliitossa.
Seudullisen edunvalvonnan sijasta tulisi maakunnalliseen päätöksentekoon ja todelliseen yhteistoimintaan saada nykyistä enemmän painoarvoa.
Maakunta tarvitsee kaikkia kolmea kaupunkia, ja kaikille kaupungeille on peruspalvelujen lisäksi löydettävissä omat maakunnalliset roolit ja erikoistumissuuntaukset.
Kehittyvien kaupunkien lisäksi tarvitsemme myös kaikkia maaseutukuntia, jotka monesti toimivat maakunnan kaupunkeja yhdistävinä tekijöinä.
Maakuntahallituksen osalta maakunnallinen ajattelu on mielestäni mennyt tällä vaalikaudella eteenpäin, mutta maakuntavaltuustossa on vielä paljon tehtävää.
Liian usein kokouskeskustelut ohjautuvat liian pieniin yksityiskohtiin, vaikka voimavarat tulisi kohdentaa suurempiin maakunnallisiin linjauksiin, joihin sitouduttaisiin myös kuntatason päätöksenteossa.
Maakuntataso voisi tulevaisuudessa toimia lähes kaikkien suurempien toimialojen hallinnollisena yhteisorganisaationa ja varsinainen palvelutuotanto olisi edelleen hajautettu kuntiin ja kaupunkeihin.
Maakunnallisuuden ei tarvitse tarkoittaa päätösvallan keskittämistä, sillä myös yhdistetyssä hallinto-organisaatiossa tulee edelleen olla edustajat kaikista maakunnan kunnista.
Loistavana esimerkkinä ja maakunnallisena suunnannäyttäjänä voidaan pitää elokuun alussa alkanutta Sivistysmaakunta-valmisteluhanketta.
Lehtitietojen mukaan Mikkelin, Savonlinnan ja Pieksämäen sivistysjohtajat ovat valmistelleet maakuntaliiton tuella hanketta, joka keskittyy ensi vuoden alusta alkaen kehittämään ja luomaan uusia toimintamalleja kuntarajoja rikkovaan yhteistyöhön.
Mukana ovat Etelä-Savon kaupunkiseutujen lisäksi myös Varkaus ja Leppävirta Pohjois-Savosta, joten tässä mallissa lähdetään rohkeasti toimimaan maakuntarajan molemmilla puolilla.
Toivon, että tämä edistyksellinen ajattelu poistaisi viimeisiä asenne-esteitä myös muiden toimialojen maakunnallisessa ja ylimaakunnallisessa palvelutuotannossa.
Yhteistyötä ei tule kuitenkaan jättää maakuntatasolle, vaan kaikkien Itä-Suomen maakuntien tulee jatkossa sopia yhä tiiviimmästä yhteisajattelusta, kuten maakuntaliittojen yhteistoiminta-alue sopimuksissa on jo alustavasti linjattu.
Myös yliopistot ovat näyttäneet hyvää esimerkkiä, kun Kuopion, Joensuun ja Savonlinnan kampukset yhdistettiin yhden hallinnon, Itä-Suomen Yliopiston alaisuuteen.
Toivon että seuraava itäsuomalainen yhteisponnistus tulee olemaan Etelä-, Itä- ja Pohjois-Savon sekä Pohjois-Karjalan erikoissairaanhoidon yhdistävä Itä-Suomen erityispalvelujen kuntayhtymä eli Iser.
Toni Auvinen
yhteiskuntatieteiden ylioppilas
Rantasalmi
TUOREIMMAT UUTISET
- 08.02. 22:30 Ketomaa löysi luottoa autoon
- 08.02. 22:06 Suomalaiset laulukuoroon
- 08.02. 21:44 Psykiatri Sinkkonen veti Mikaelin täyteen
- 08.02. 19:58 Mikkeli selviää vähällä rajusta uudistuksesta
- 08.02. 19:32 Tuhka värjäsi hanget Joroisissa
- 08.02. 15:50 Populaaripoimintakeskus: Anu-Anette Varho
- 08.02. 15:13 Toivakka toivoo keskustelua kuntarakenteesta
- 08.02. 15:07 Hiirolan koululaiset lukevat lehdet tarkasti
- 08.02. 12:22 Viisi bändiä LivESavon finaaliin
- 08.02. 12:16 Keskustalaiset: Varuskuntalakkautukset tyrmistyttäviä
- 08.02. 12:14 KRP doping-salaliittoteorian
- 08.02. 11:44 Pohjois-Karjalan prikaati lakkautuslistalle
- 08.02. 11:31 Etelä-Savoon kolme kuntaa
- 08.02. 11:22 Väitös: Äitiä syyllistetään lapsen lihavuudesta
- 08.02. 11:22 Aikalisä ei muuttanut koulujen lakkautusehdotuksia
- 08.02. 11:19 Pieksämäki puoltaa Itä-Suomen vaalipiiriä
- 08.02. 10:41 Savon sotilassoittokunta lakkautetaan Mikkelissä
- 08.02. 10:17 Etelä-Savon ikäihmisille kulttuuritukea
- 07.02. 22:52 Tapaturmasta tuli hovissa työturvallisuusrikos
- 07.02. 22:50 Soittokunnan kohtalo jännittää
