Kiitos ei, Katainen
07.02. 01:06
Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen sanoi torstaina Radio Savossa, että Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan liitäminen yhdeksi vaalipiiriksi olisi hyvä juttu.
Perusteeksi Katainen tarjosi sitä, että näin saataisiin madallettua äänikynnystä. Tavoite on hyvä, mutta siitä huolimatta Etelä-Savon vastaus on jyrkästi kiitos ei.
Kataisen ajoitus on outo. Istuvan hallituksen on tarkoitus antaa tänä keväänä esitys uudeksi vaalilaiksi, joka toteutuessaan takaisi kolme prosentin äänikynnyksen vaalipiirin koosta riippumatta.
Uusi vaalilaki turvaisi sekä pienten vaalipiirien olemassaolon että oikeudenmukaisen äänikynnyksen. Hallituspuolueitten kannattama ja Sdp:n vastustama uusi malli on näillä näkymin käytössä ensi kerran vuoden 2015 vaaleissa.
Demarit vaativat puheenjohtajansa Jutta Urpilaisen johdolla ponnekkaasti vaalipiirien kasvattamista, mikä merkitsisi Etelä-Savon vaalipiirin katoamista.
Vaalilain uudistus ei siis näytä täysin tyydyttävän kokoomustakaan. Ainakin puheenjohtaja olisi hyvillään, jos Itä-Suomessa olisi yksi suuri vaalipiiri.
Helsingin virkakunnalta ei puutu intoa lopettaa Etelä-Savon kaltaiset pienet maakunnat. Katainenkin tulee voimistaneeksi etenkin demareitten hellimää ajatusta yhdestä itäsuomalaisesta maakunnasta.
Ajatusta yhdestä Savo-Karjalan maakunnasta ovat ajaneet varsinkin kuopiolaislähtöinen valtiomies Paavo Lipponen (sd.) ja varkautelainen kansanedustaja Kari Rajamäki (sd.).
Joskus sitä on väläytellyt myös demarivaikuttaja Jouni Backman Savonlinnasta käsin.
Vaalipiirijako ei ole Etelä-Savon kannalta pikku juttu. Maakunnalla on nyt kuusi kansanedustajaa, jotka täysin rinnoin ajavat eteläsavolaisten etua.
Vaalipiirin mukana katoaisi nopeassa tahdissa Etelä-Savo maakuntana ja Mikkelin asema maakuntakeskuksena, mikä merkitsisi satojen työpaikkojen katoamista hallinnosta.
Kuopion hegemoniaa tällainen kehitys kyllä palvelisi. Itä-Suomen kehitys keskittyisi entistä enemmän Kallaveden partaalle, mikä saattaisi sopia hyvinkin siilinjärveläiselle Kataiselle.
Yhteistyösuuntaa hakiessaan katsovat Mikkeli ja Etelä-Savo enemmän kaakkoon kuin pohjoiseen. Pohjois-Savon kans-sa yhteispeliä on huomattavan vähän.
Kovin lupaavasti ei yhteistyö ole alkanut tieasioissa, joiden päätösvalta on vuoden alusta saakka ollut Pohjois-Savon Elyssä Kuopiossa. Pelkona on, että pohjoissavolaiset vetävät välistä ja kiilaavat Mikkelin ja Juvan ohi viitostieremontissa.
Koulutusasioissa enimmät Etelä-Savon yhteistyösuhteet ovat Lappeenrantaan, Kouvolaan ja Kotkaan. Taustalla häämöttävät Pietarin mahtavat mahdollisuudet.
Mikkeli on vihdoin saanut hyvän vaihteen päälle. Kaupungin talous on kohenemassa, keskusta kehittyy ja rakentaminen on vauhdissa.
Lienee kohtuullinen toive, että savolainen valtiovarainministeri pikemmin tukee kuin horjuttaa Mikkelin asemaa kehittyvänä maakuntakeskuksena.
Samaa toivonevat kokoomuksen kansanedustajat Lenita Toivakka ja Olli Nepponen, joilla on urakkaa selitellä Kataisen mietteitä äänestäjilleen parhain päin.
