RSS
MIELIPITEET

Lähetä lukijakirje Länsi-Savoon

Sähköpostitse:
lukijat@lansi-savo.fi

Postitse:
   Länsi-Savo
   Toimitus
   PL 310
   50101 Mikkeli

Tekstien mukaan kirjoittajan yhteystiedot.

Tekstikoko: A A A

Kristinusko pystyy haastamaan ateismin älylliselläkin pohjalla

02.08. 02:13

Perttu Peltonen (LS 3.7.2010) toivoi arvokeskusteluun järkevyyttä kuitaten Marika Suonpään huolen amerikkalaistyylisenä retoriikkana.

Omassa retoriikassaan Peltonen rinnastaa Jumalan satuolentoihin ja tilastolliseen faktaansa nojaten yleistää Jumalaan uskomisen viestivän sivistymättömyydestä, epäloogisuudesta tai aivopesusta. Sivistyneenä Peltonen kuitenkin tiedostanee, että Jumalauskolle voi olla muitakin selityksiä.

Kirjailija C.S. Lewis luopui ateismistaan järkisyihin vedoten. 1900-luvun merkittävimpiin ateisteihin kuulunut Antony Flew hylkäsi ateismin 2000-luvun alussa. Oxfordin yliopiston matematiikan professori John Lennox puolustaa kristinuskoa julkisilla foorumeilla.

Suomalaisista mainittakoon vaikkapa TKK:n bioprosessitekniikan professori Matti Leisola, hiukkasfysiikan tohtori Lauri Wendland ja kasvatustieteen professori Tapio Puolimatka.

Sinänsä olemassaolon ja moraalin suurissa kysymyksissä akateeminen oppineisuus on mielestäni toisarvoista. Eikö lapsikin ymmärrä kysyä, mikä alkuräjähdyksessä oikein räjähti? Mistä se oli tullut ja miksi pamahti?

Samat kysymykset voidaan toki kysyä Jumalasta, tai arvella Hänen tai maailmankaikkeuden olleen ikuisesti olemassa. Olemassaolomme ylipäätään, ja kykymme pohtia näitä kysymyksiä puhuu ainakin allekirjoittaneelle siitä, että tässä universumissa on jotain hyvin hyvin merkillistä, jopa yliluonnollista. Tämä taas istuu paremmin Jumalan kuin luonnollisen maailmankaikkeuden ylle.

Mitä moraalisääntöihin tulee, kulttuurievoluutiolla voidaan kyllä kuvailla ja selittää niiden olemassaoloa, mutta ei perustella sitä miksi yksilön täytyisi noudattaa niitä.

Materialistista lähtökohdista koko tietoisuutemme – yhtä lailla aistimuksemme, järkemme kuin tunteemmekin – selittyvät ja pelkistyvät sähköimpulssien ja välittäjäaineiden biofysiikaksi. Jos uhrien kärsimykset ja yhteisön paheksunta ovat pelkästään tätä, niin miksipä eivät eläinrääkkääjä, pedofiili tai vaikkapa uskoton puoliso toteuttaisi itseään?

Tällainen, ilman omaa syytään empatiakyvytön ihminen voisi aivan loogisesti priorisoida omat nautintonsa ja himonsa ja edetä niiden toteuttamiseen. Koska kuolemanjälkeistä elämää ei ole, vastuuta pääsee tarvittaessa pakoon päättämällä päivänsä. Onko tämä nyt kovin epäloogista? Nautinnon perässähän muutkin menevät.

Jumalan olemassaolosta käsin määrittyvät hyvä ja paha, ja ihminen on vastuussa teoistaan. Ihmisen kärsimys koskee Häneenkin, sillä ihminen on arvokas.

Kristinusko tarjoaa tukevan moraaliperustan ohella kelvollisen älyllisen haasteen ateismille. Lisäksi sen sanoma voi muuttaa ihmiselämän suunnan yhä tänäänkin.

Ville Miettinen
Mikkeli


Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua



TUOREIMMAT UUTISET


Ilmoitus
Ilmoitus