27.08. 02:07
Länsi-Savon kirjoitus amerikkalaisten sotilaiden itsemurhista 6.8. oli tietoisku lukijoille, heräte näkemään maailmamme kipuilevat kasvot. Virike ajattelemaan.
Sotilaiden vapaaehtoiset poismenot kertovat lahjomatonta kieltään siitä, että sodassa koetut pelot ja kauhut murtavat ihmisen fyysistä ja henkistä terveyttä. Kun ei enää jaksa, valitaan keino poistua tästä elämästä.
Huolenaihetta on siis riittämiin, kun itsemurhien määrät ovat jenkkien armeijassa nousseet rajusti useina peräkkäisinä vuosina.
Tästä kertoo tilasto: viime vuonna 160 jalkaväen sotilasta riisti henkensä. Alkuvuoden aikana luku on noussut 145:een ja kesäkuussa 32 uutta tapausta. Tekojen taustalla masennusta, suhdeongelmia, rahavaikeuksia ja päihteiden väärinkäyttöä. Huolenaihetta totta tosiaan.
Jalkaväen päällystö onkin ilmoittanut tarvittavan 800 uutta sosiaalityöntekijää, sairaanhoitajaa, psykologia ja psykiatria. Miksi? Hoitamaan sotatraumaa, erilaisia vammoja.
Meillä Suomessa jatkosodan jälkeen 1944 syksyllä sotilaiden palatessa sodasta siviiliin, ei tietoni mukaan heitä ollut vastassa kriisiryhmiä antamassa ensiapua. Monet parantelivat sotatraumaansa viinalla ja kiljulla. Tämän näin omin silmin.
Monipuolinen sanomalehti tuo luettavaksi hyviä ja huonoja uutisia. Valistusta kun tarvitaan. Onhan tämä maailma meidän kaikkien yhteinen yritys tehdä tästä paikka, missä tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus voisivat toteutua.
Kalevi Korhonen
demokraatti
Mikkeli