
15.08.2010 02:14
Kateeksi ei käy poliitikkoja, jotka yrittävät kehittää Suomen tiestöä ja rautateitä. Laajan maan tietarpeet ovat loppumattomia.
Eipä ole toisaalta kehumista Suomen hallitusten viime vuosikymmenten liikennepolitiikassakaan. Se on ollut poukkoilevaa ja linjatonta.
Valtaväylien on annettu rapistua. Hyvästä esimerkistä käyvät vaikka Viitostie ja Nelostie sekä Savon rata. Myös alempi tieverkko voi huonosti.
Kallista tienpito on, se on selvää. mutta investoinneille ei ole vaihtoehtoja. Tiet ja rautatiet ovat elintärkeitä koko Suomen kannalta.
Etelä-Savon liikenteeseen kuuluu hyvää ja huonoa. Tietyöt hidastavat vielä jonkin aikaa automatkaajia Mikkelin ja Helsingin välillä.
Riesa ei ole pitkäaikainen, sillä työt näyttävät etenevän rivakasti Koirakiven ja Huruksen välillä. Tiestä tulee hulppea, vaikkei se moottoritieksi levenekään.
Nykyisen tien viereen tai sitä leventämällä syntyy 24 kilometriä modernia ohituskaistoilla ja jatkuvalla keskikaiteella varustettua valtatietä.
Koko matkalle tulee kevyttä ja hidasta liikennettä varten rinnakkainen tie. Urakka valmistuu kokonaisuudessaan syksyllä 2011.
Vaikka Viitostie etelään päin tulee hyvää vauhtia kuntoon, riittää maakunnan liikenneasioissa muuta pohdittavaa.
Viitostien remontti olisi saatava jatkumaan heti Huruksesta Mikkelin kautta kohti Juvaa. Lupauksia on saatu, mutta suunnitelmat voivat mennä uusiksi ensi vuoden vaalien aikana.
Joukkoliikenteelle ei kuulu hyvää, ei Suomessa eikä tässä maakunnassa. Raideliikennettä haittaavat jatkuvat kalusto-ongelmat ja myöhästelyt.
Bussiliikennettä uhkaavat rajut leikkaukset. Valtion tukien väheneminen voi viedä jopa kymmenesosan kuntien välisestä bussiliikenteestä.
Rahaa tarvittaisiin 10 miljoonaa euroa lisää bussiverkon ylläpitämiseksi. Keskustalainen liikenneministeri Anu Vehviläinen yrittää vielä vääntää kättä tukitasosta budjettiriihessä.
– Epäilen, ettei tällaisia kymmenen miljoonan euron rahoja ole otettavissa, myönsi Vehviläinen Ylelle perjantaina.
Mahtaneeko Vehviläinen haikailla niiden 43 miljoonan euron perään, jotka hän väen väkisin halusi sijoittaa Huutokosken radan korjaukseen vuonna 2008.
Valmistujaisjuhlassa syyskuussa 2008 Vehviläinen totesi, että ”maan hallituksella on lupa odottaa, että rata tulee kovaan käyttöön”. Toive ei ole toteutunut.
Perjantaina ratahallinnosta kerrottiin, että Huutokosken ja Savonlinnan välillä on erittäin hiljaista edelleen. Esimerkiksi tällä viikolla käväisi yksi ainoa juna Rantasalmella.
Mikkelin asema Suomen kartalla on hyvä, ja liikenneratkaisujen myötä se voi yhä parantua. Viitostien koheneminen tuo pääkaupunkiseudun entistä lähemmäksi.
Toisin kuin monet maakuntakaupungit, ei Mikkeli enää haikaile lentoliikenteen perään. Reittilennot Mikkeliin loppuivat jo neljä vuotta sitten.
Monilla muilla maakuntakentillä sama lienee edessä, sillä kannattamaton liikenne ei pitkälle pötki.
Junavuorojen lisääminen kyllä olisi tarpeen. sillä nyt Mikkeliin ei pääse pääkaupungista aamuksi eikä iltaseitsemän jälkeen.