
Kirjoittaja katsoo, että varhaiskasvatuksen kehittämiseen saadaan enemmän synergiahyötyjä opetustoimesta kuin sosiaalihuollosta.
31.08. 02:10
Tällä hetkellä päivähoitopalveluita käyttää yli 300 000 perhettä ja kokonaisuutena lähes miljoona suomalaista. Päivähoito on yksi keskeisimmistä lapsiperheiden palveluista, joita kunnat tarjoavat.
Koko Suomessa päivähoidon järjestäminen maksaa vuositasolla yhteensä yli 3 miljardia euroa ja yksi asiakas tuo kustannuksia noin 10 000 euroa.
Kuntatalouden heikennyttyä myös päivähoidon tulevaisuus on noussut keskusteluun. Perhepäivähoitajien vähentyminen, subjektiivisen päivähoito-oikeuden jatko, henkilöstön palkkataso ja yleisesti myös päivähoidon mahdolliset uudet järjestämistavat haastavat vanhan järjestelmän.
Taloudellisten seikkojen lisäksi huomiota tulisi muistaa antaa myös päivähoidon sisällön kehittämiseen.
Suomalainen päivähoitojärjestelmä luotiin aikanaan lähinnä työvoimapoliittisista syistä. Oli tärkeätä, että perheen molemmat vanhemmat saatiin osallistumaan täysipainoisesti työelämään ja lapsi pystyttiin pitämään työajan turvallisessa hoidossa.
Nyttemmin päivähoidon sisällössä on hoidon lisäksi nostettu vahvaan rooliin myös kasvatukselliset seikat. Ja hyvä näin sillä päivähoito on tärkeä alkutekijä lapsen kasvatus- ja opetuspolussa.
Varhaiskasvatukseen panostaminen tulee olemaan tulevaisuuden osaajille erittäin tärkeää. Tällä hetkellä jo yli puolet manner-Suomen kunnista onkin vastannut tähän huutoon siirtämällä päivähoidon sosiaalipalveluista opetus- ja kasvatuspalveluksi.
Varhaiskasvatuksen kehittämiseen saadaan enemmän synergiahyötyjä opetustoimesta kuin sosiaalihuollosta. Tällainen hallinnon muutos nostaa enemmän esille juuri mainittuja kasvatuksen ja opetuksen tavoitteita sekä korostaa lapsen kehitystä.
Myös opetusministeri Henna Virkkunen sekä peruspalveluministeri Paula Risikko ovat kannatteet siirtoa valtionhallinnon tasollakin.
Perusopetuksen ja päivähoidon nivominen hallinnollisesti yhteen parantaa koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmän hallinnollista ohjaamista ja kehittämistä.
Kunnat ovat myös nähneet, että yhdistetty päivähoito ja opetustoimi antaa aiempaa tehokkaamman mahdollisuuden tukea erityisen tuen tarpeessa olevia lapsia ja myös madaltaa päiväkotien ja koulun välistä kynnystä erityisesti tiedon siirtymisessä.
Lisäksi hallinnollinen muutos kokoaa kaikki kasvatuspalveluihin osallistuvat ammattilaiset lähemmäksi toisiaan. Tämä auttaa muun muassa täydennyskoulutuksessa, ajatusten vaihdossa ja työvoiman rekrytoimisessa.
Mikkelin seudulla käynnistellään nyt syksyllä taas uutta sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistusta. Tätä ennen olisi tarpeellista saada kunnilta selkeät linjaukset päivähoidon tulevaisuudesta.
Tällä hetkellä Mäntyharjussa ja muutamassa muussa kunnassa päivähoito jo nähdään kasvatuspalveluna opetustoimen puolella. Toivotaan, että muut kunnat näkevät samat hyödyt ja seuraavat perässä
Antti Häkkänen
oikeustieteen ylioppilas
koulutuslautakunnan varapuheenjohtaja (kok.)
Mäntyharju