
01.03. 01:09
Nyky-yhteiskunnat täyttyvät erilaisista laeista. On kansainvälisten sopimusten lakiviidakko. Euroopan unionin asetusryteikkö. Ja ennen kaikkea on kansallisia pykäläpuutarhoja. Osa näistä laeista on pelkkää pilkun palvontaa, toiset suuria linjoja piirtäviä yleiskarttoja. Nämä kaksi joutuvat välillä toistensa tontille, jolloin on päätettävä, kumman kasvutilaa tontti olikaan.
Hyvin pitkään kuitenkin on ollut yksi lakilaji, joka on ajanut yli muiden. Nimittäin perustuslaki. Suomen perustuslaki viettää tänään kymmenettä juhlavuottaan.
Perustuslaki ja lait yleensäkin voivat vaikuttaa tylsiltä paperikasoilta.
Perustuslaki on kuitenkin sellainen dokumentti, joka vaikuttaa ihan jokaisen Suomen kansalaisen elämään päivittäin. Onhan sen nojalla täällä kansalla valta, eduskunnalle annettu valta säätää lakeja ja maallamme rajat.
Perustuslaki on yleensä kirjoitettu niin, että jokainen pystyy sen tarvittaessa lukemaan ja ymmärtämään, sillä se listaa myös ihmisten perusoikeudet. Sen muuttaminen on myös tehty vaikeammaksi kuin muiden lakien.
EU on sekoittanut kuitenkin perustuslain asemaa. Viime vuoden lopulla kohuttiin esimerkiksi, kenelle mikäkin lautanen kuuluu kokouksessa. Vastakkain olivat perustuslaki ja uusi voimaan astunut Lissabonin sopimus.
EU on tällaisissa asioissa skitsofreeninen systeemi. Vaikka se vannoo läheisyysperiaatteen nimeen eli hommat pitäisi hoitaa mahdollisimman lähellä ihmisiä, joita ne koskettavat, sen tuomioistuin on isotellut jäsenmaiden tuomareille monesti.
EU-tuomioistuimen viesti on usein ollut, että jos EU-laki ja kansallinen laki ovat ristiriidassa, EU-laki on korkeampi. Vaikka kyseessä olisi kansallinen perustuslaki.
Tällaiset kiistatilanteet ovat loppuen lopuksi kuitenkin harvinaisia. Perustuslaki tulee olemaan varmaan tulevaisuudessakin se lakien kuninkaallinen kiistatilanteissa.
Vankan asemansa vuoksi perustuslakia ei pitäisikään kevein perustein lähteä muuttelemaan. Suomen kymmenvuotiaaksi ehtinyt perustuslaki oli kuitenkin pitkään Taxellin komitean pohdittavana ja pyöriteltävänä. Ryhmä mietti mahdollisia muutoksia perustuslakiin.
Muutama viikko sitten valmistuikin pohdinto, jossa annettiin muun muassa ehdotus lautaskiistan ratkaisuksi. Komitea linjasi, että EU-huippukokouksissa pitäisi istua tästedes pääministeri lautanen nenänsä edessä.
Perustuslakivaliokunta päätyi samaan, eikä lautaskiista päätynyt eduskunnan täysistuntoonkaan suuren valiokunnan tyrmättyä eduskuntakäsittelyn. Ohi ovat siis presidentin päivälliset EU-huippukokouksissa.
Eipä asiaan ole enää paljoakaan purnaamista.
Kuitenkin jatkoa ajatellen toivoisi, että perustuslain parantelut on nyt tehty pitkäksi aikaa. Ja lakien ferrarin hyvin perusteltua asemaa ei heikennetä muuttamalla sitä jatkuvasti.
Heta Heiskanen
Kirjoittaja on yhteis- kunnallisia ilmiöitä ihmettelevä lainlukija.