Puulalla päähän
21.02. 01:08
Miten Kreikan kriisi heijastuu Mikkeliin? Ainakin niin, että talouskomissaari Olli Rehn joutui perjantaina keskeyttämään talvilomansa Puulavedellä ja suorimaan Brysseliin.
Kreikka seisoo kuilun partaalla. Se on elänyt roimasti yli varojensa.Valtion velka on EU:n ennätyslukemissa.
Kreikan julkinen velka on ainakin 125 prosenttia kansantuotteesta (bkt). Voi se olla enemmänkin, sillä Kreikassa on ollut käytössä luova kirjanpitotapa.
Kreikkalaiset ovat ajaneet itsensä käytännössä kansainväliseen holhoukseen. EU:n lisäksi muitakin halukkaita paimentajia riittää Kansainvälisestä valuuttarahastosta lähtien.
Jos kukaan muu ei ratkaisua löydä, löytävät sen kyllä kansainväliset sijoittajat. Tarpeen vaatiessa ne lopettavat rahan lappamisen holtittomille helleeneille.
Kreikan lisäksi liemessä ovat Italia, Belgia, Portugali, ja Irlanti, joiden kaikkien velka ylittää 80 prosenttia bkt:stä. Kriisin leviämisen pelossa uusi EU-komissio paahtaa nyt pitkää päivää.
Voisiko sama olla edessä Suomessa? Voisimmeko elää yli varojemme niin, että joutuisimme kansainväliseen holhoukseen?
Suomen valtion velka on vielä siedettävissä lukemissa. Sitä on 47 prosenttia bkt:stä, mikä on EU-maiden matalimmasta päästä.
Huolena on kuitenkin velkaantumisen tahti. Valtio lainaa budjettiinsa joka neljännen euron.
Tämä ei voi kauaa jatkua ilman, että Suomen luottoluokitus heikkenee ja korot nousevat.
Suomella on jo kokemusta siitä, miltä kunnon rahapula tuntuu. Vuonna 1993 oli aivan hilkulla, että lainarahan saanti loppuu ja Suomi ajautuu Kansainvälisen valuuttarahaston huoleksi.
Katastrofi vältettiin niukin naukin, kun Esko Ahon ja Iiro Viinasen hallitus väänsi rahahanat tiukalle.
Jälki oli rumaa. Työttömyys ja konkurssit räjähtivät käsiin, mutta vaihtoehtoja ei ollut.
Torstaina Ylen radiokanavalla kaiketi ihan fiksuna pidetty tutkija Anu Kantola selvitti, että Suomen kansaa taas sumutetaan. Hän veti suorahkoa linjaa 1990-luvun lama-ajasta Suomen nykytilaan.
Kuulinko oikein? Ei kait tutkija siinä väittänyt, että poliitikkojen mielestä työttömyyden kasvu on vain hyvä asia, sillä se panee kansan kuriin?
Kyllä väitti. Lisäksi laman aikaan 1990-luvulla kuulemma säästettiin täysin väärin. Supistettiin sosiaali- ja terveyspuolta, mutta silti esimerkiksi yritysten tuotekehitystä tuettiin.
Suhteellisuudentaju ei olisi tutkijallekaan pahitteeksi. Sosiaali- ja terveyspalvelut vievät kolmanneksen valtion menoista.
Yritysten tuotekehitystuki on promilleluokkaa, mutta se oli ja on täysin välttämätöntä uusien työpaikkojen synnyttämiseksi.
Kantola on ihan oikeassa, että Suomessa on aivan varmasti on liikaa köyhiä. Se sen sijaan ei avaudu, miten köyhän asia edistyy, jos Suomi ajetaan konkurssiin.
Kantolan ajattelun punainen lanka tuntuu olevan, että jokainen poliitikko pohtii enimmäkseen vain sitä, miten saisi kansaa sahatuksi linssiin.
Toivottavasti kovin moni muu suomalainen ei ajattele näin. Muussa tapauksessa olemme edenneet hyvän matkaa Kreikan tiellä.
Pääosa poliitikoista ja päättäjistä tekee kovaa työtä oikeitten päämäärien hyväksi.
Kuten Olli Rehn, joka riuhtaisi itsenänsä aurinkoiselta Puulalta setvimään kreikkalaisten sotkua.
