07.03. 01:08
Taloustaantumasta huolimatta turvallisuusalalla menee varsin hyvin. Sekä yritykset että kotitaloudet ovat valmiita maksamaan turvallisuuden tunteesta. Hankitaan henkilökohtaisia hälytinlaitteita, pippurisumuttimia, turvalukkoja, kodin hälytysjärjestelmiä, kameravalvontalaitteistoja ja turvapalveluja.
Viime vuosina turvallisuusbisnes on saanut uusia asiakkaita varsinkin kotitalouksista.
Kymmenisen vuotta sitten suomalaisilla vartiointiliikkeillä oli asiakkainaan vain reilut 5 000 kotitaloutta. Nyt asiakkaina arvioidaan olevan jo yli 50 000 suomalaiskotia. Turvapalveluiden ja -laitteiden yhteenlaskettu myynti on kasvanut viime vuosina Suomessa jopa kymmenen prosentin vauhdilla.
Turva-alan kasvu saattaa kertoa jotakin myös yhteiskunnan yleisestä kehityksestä. Hyvinvointipalvelujen ja sosiaaliturvan tasosta ja riittävyydestä ollaan huolissaan, kun valtion ja kuntien talous tiukkenee. Poliisin niukat voimavarat heijastuvat erityisesti haja-asutusalueille.
Vaikka Suomessa on vältytty esimerkiksi kansainväliseltä terrorismilta, maailman melskeet ahdistavat monia. Kotimaan traagiset ampumavälikohtaukset tuovat tuskan lähelle.
Turvallisuuteen liittyvistä teemoista keskustellaan esimerkiksi mediassa yhä avoimemmin.
Todellisuudessa Suomi ei viime vuosina ole muuttunut turvallisuuden näkökulmasta jyrkästi suuntaan jos toiseenkaan. Suomi on edelleen kansainvälisesti katsoen erittäin turvallinen maa.
Turvalaitteiden ja -palveluiden yleistymisessä ei ole mitään pahaa, kunhan niitä ei markkinoida pelolla ja uhkia liioittelemalla. Esimerkiksi turvatekniikan suurin voima on rikosten ennaltaehkäisyssä, mikä on pelkästään hyvä asia.
Pelkästään hälytyslaitteisiin ja kameravalvontaan pohjaava yhteiskunta ei kuitenkaan voi olla kenenkään ihanneyhteiskunta. Pohjoismainen malli perustuu keskinäiseen luottamukseen ja yhteisvastuuseen. Tärkeintä turvallisuustyötä on tämän periaatteen vahvistaminen kaikin tavoin.