• Etusivu
• Uutiset
• Kulttuuri ja viihde
• Urheilu
• Talous
• Vapaa-aika
• Mielipiteet
• Terve24
• Sää
• Videot
• Kuvat
• Näköislehti
• Vaalit 2012

Ylen rooli pitää selvittää

30.08.2010 02:10

Yleisradion hallituksen puheenjohtaja Kari Neilimo myönsi Nykypäivä-lehden haastattelussa, että yhtiön on edelleen jatkettava säästölinjalla tulevina vuosina.

Tällä haavaa rahoitusvaje on noin 25 miljoonaa euroa. Vaje on syntynyt digijärjestelmään siirtymisestä sekä siitä, että televisiomaksun maksaneiden määrä on laskenut viime vuosina.

Yle oli laskenut pitkän juoksun tulokehityksensä kuuden prosentin mukaan, mutta esimerkiksi tälle vuodelle valtioneuvosto päätti vain kahden prosentin tv-maksun korotuksesta.

Koko 2000-luvun Ylen toimintaa on sopeutettu tiukkenevaan talouteen. Henkilöstöä on vähennetty yhteensä 800.

Neilimo väläytti haastattelussa, että Yle voitaisiin pilkkoa useaksi yhtiöksi. Konsernimallissa taloudenpito voisi hänen mukaansa olla helpompaa. Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Kimmo Sasi (kok.) puolestaan katsoi Verkkouutisissa, että yhtiön toimintoja voitaisiin ulkoistaa.

Neilimon ja Sasin kannanotot kertovat siitä, että Ylen rooli suomalaisessa mediamaailmassa kaipaa perinpohjaista selvittämistä.

On ensinnäkin linjattava, mikä on kansalliselle yleisradioyhtiölle kuuluvaa ydintä, joka on pidettävä tukevasti omissa käsissä ja mikä ei. Toiseksi on ratkaistava, millä yhtiön toiminta rahoitetaan pitkäjänteisesti.

Ylen kannalta nykyinen tilanne on vaikea. Yhtiö on tavallaan löysässä hirressä, koska poliitikot eivät saaneet aikaan päätöstä uudesta rahoitus- ja hallintomallista. Maan seuraavan hallituksen odotetaan ratkaisevan asian.

Pilkkominen useaksi yhtiöksi kannattaa ilman muuta selvittää, samoin toissijaisesta omaisuudesta luopuminen. Ylen ei tarvitse omistaa seiniä kuten esimerkiksi osuuttaan valmistuvasta Helsingin Musiikkitalosta.

Oleellista on se, että Yle pystyy suoriutumaan julkisen palvelun perustehtävästään eli tarjoamaan riittävästi kansallista laadukasta ohjelma- ja palvelusisältöä.

Tämä merkitsee muun muassa kattavaa uutispalvelua, laajaa kulttuuritarjontaa, lastenohjelmia ja vähemmistöjen palveluja. Samalla on huolehdittava siitä, että edellytykset asianmukaiselle vapaalle kilpailulle säilyvät mediamarkkinoilla.

TUOREIMMAT UUTISET