Yliopistojen tilanne on hankala
01.03. 01:09
Pauliina Viitamies väittää (LS 19.2.), että hallitus tappaa yliopistot. Lausunnon tarkoituksena lienee provosoida keskustelua, mikä tietysti kuuluu opposition tehtäviin.
Todellisuudessa tarve yliopistojen muokkaukseen oli suuri ja kaivattu – myös yliopistomaailmassa. Entinen valtionohjaus oli kankea ja byrokratiaa ruokkiva, eikä se vastannut nykypäivän tarpeita kehittää koulutusta ja tutkimusta.
Siitä huolimatta muutos on yliopistoille haasteellinen. Hallitus lupasi pitää huolen yliopistojen perusrahoituksesta, ja siihen varattiin 20 miljoonaa euroa vuosittain.
Käyttörahoitus on siis jotakuinkin viime vuoden tasolla, mutta kustannukset nousussa. Siksi monessa yliopistossa on rahoitusvaje ihan uudesta yliopistolaista riippumatta.
Kun lisäksi tuottavuusohjelma asettaa yliopistoille paineita ja työehtosopimus ja siten palkkaratkaisun hinta on edelleen avoin, on monen yliopiston talous vielä kysymysmerkki.
Kun samaan aikaan toimintaa yritetään kehittää entistä vetovoimaisemmaksi ja kilpailukykyisemmäksi, joutuvat monet yliopistot pohtimaan toimintaansa ja sopeuttamaan myös kulujaan.
Itä-Suomessa yliopistot lähtivät jo etunojassa kehittämään toimintaansa ja vahvistamaan asemiaan yhdistymällä Itä-Suomen yliopistoksi. Sen toiminta perustuu kolmeen vahvaan kampukseen: Kuopioon, Joensuuhun ja Savonlinnaan, ja siitä on jatkossakin pidettävä kiinni.
Uusi laki on antanut yliopistoille valtion turvaaman perusrahoituksen lisäksi mahdollisuuden omaan varainhankintaan, joka on onnistunut etukäteispeloista huolimatta jopa maakunnissa yllättävän hyvin. Esimerkkinä siitä on Itä-Suomen yliopisto, joka ensimmäisenä onnistui saavuttamaan asettamansa kolmen miljoonan euron tavoitteen.
Omaa alueellista yliopistoa pitää nyt vahvasti tukea, ja siksi myös kaikki alueen kansanedustajat Viitamiestä lukuun ottamatta ovat olleet valmiita keräyskampanjan tukijoiksi. Ja nyt tuki kannattaa, sillä tämän vuoden loppuun asti valtio antaa jokaisesta kerätystä eurosta 2,5 euroa lisää omasta pussistaan.
Suomessa on kansainvälisesti vertailtuna erittäin tasa-arvoinen koulutusjärjestelmä.
Yliopistokoulutuksen maksuttomuus on sen paras tae jatkossakin. Siksi on hyvä, että saimme rajattua hallituksen myöntämän lukukausimaksukokeilun ETA-maiden ulkopuolelta tulevien maisteriohjelmien tilauskoulutukseen. Se tullaan aikanaan arvioimaan kriittisesti ja uskomme, että se osoittaa lukukausimaksujen tarpeettomuuden suomalaisessa koulutusjärjestelmässä.
Heli Järvinen
kansanedustaja (vihr.)
Kerimäki
