Viestintäministeri Suvi Lindén kertoi keskiviikkona Mikkelissä, että Suomi tulee ensimmäisenä maana maailmassa tekemään laajakaistasta yleisen palvelun. Asiasta päättää valtioneuvosto ensi viikolla. Antero Teittinen
EU:n elvytysrahaa Etelä-Savon laajakaistaan
03.12. 18:03
Etelä-Savon haja-asutusalueen nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen on tulossa ylimääräinen potti EU-komission elvytyspaketin kautta.
EU:n elvytyspaketissa laajakaistaan on varattu miljardi euroa, josta tasaosin jyvitettynäkin tulisi Suomen osuudeksi noin 25 miljoonaa euroa. Summa voi kasvaakin, koska Suomella on jo asiasta valmiit suunnitelmat samaa saumaan sattuneen oman laajakaistastrategian ansiosta.
Mikkelin tietoyhteiskuntaseminaarissa keskiviikkona vieraillut viestintäministeri Suvi Lindén totesi, että Suomen rahat jaetaan rakennerahastoalueille eli Itä- ja Pohjois-Suomeen.
Lindén kiittelee, että EU:n elvytyspaketin laajakaistarahat tulivat kuin manulle illallinen.
Ministeriön viestintäverkkoyksikön päällikkö Juhapekka Ristola toteaa, että Suomen potti EU:lta voi olla suurempikin.
– Millään muulla EU:n jäsenmaalla ei ole suunnitelmaa haja-asutusalueiden laajakaistaverkon rakentamisen lisäämisestä kuin meillä, perustelee Ristola.
Ministeri Lindén toteaa, että kansallisesti EU-rahat jaetaan sinne, missä ollaan nopeita ja missä on valmiudet. Näin ollen maakunnissa on nyt oltava kiire, sillä kansalliseen laajakaistastrategiaankin liittyen maakuntien toimenpideohjelmat on oltava valmiina vuoden 2009 lokakuun loppuun.
Kansallisesti nopeiden laajakaistayhteyksien rakentamiseen on kaavailtu 200 miljoonaa euroa, josta valtio osuus olisi kolmannes eli 66 miljoonaa euroa, kuntien ja maakuntien kolmannes sekä teleyhtiöiden kolmannes. Valtio aikoo rahoittaa oman osansa huutokauppaamalla taajuuksia.
Liikenne- ja viestintäministeriön vetämän kansallisen toimintasuunnitelman mukaan vuonna 2010 on 95 prosenttia suomalaisista oltava vähintään 1 mb/s-nopeuksisen (megabittiä sekunnissa) laajakaistaliittymän ulottuvilla ja vuonna 2015 televerkon on mahdollistettava taajamissa 100 megabitin yhteydet.
Loppujen 5 prosentin osalta yhteyksien rakentamiseen käytetään valtion pottia. Tähän liittyy ensi viikolla hallituksen hyväksyttäväksi tulee esitys 1 megabitin yleisen palvelun velvoitteesta.
– Suomi on maailman ensimmäinen maa, joka tekee laajakaistasta yleisen palvelun. Jos sähköistä asiointia halutaan kehittää, niin infrastruksuutin on oltava kunnossa. Mutta 100-prosenttista peittoa on mahdoton saada pelkästään markkinalähtöisesti ja ilman julkista tukea, Lindén toteaa.
Ministerin mielestä laajakaistayhteydet ja tietotekniikka ei ole enää mitään luksusta vaan arkinen ja välttämätön hyödyke.
– Siksi sitä ei voi panna off-tilaan vaan sen on oltava on-asennossa, kuvailee Lindén.
Etelä-Savossa laajakaistayhteyksiä on kehitetty oman EU:n aluekehitysrahoitteisen laajakaistahankkeen avulla. Langattoman laajakaistan peitto on saatu nostettua taajamissa 99 prosenttiin ja haja-asutusalueilla 98 prosenttiin.
Kehittämisjohtaja Eero Aarnio maakuntaliitosta odottaa kansallisen laajakaistan toimeenpanoa pelonsekaisin miettein. Mistä rahat ja miten tehdä nopeassa aikataulussa tasokas suunnitelma, joka menee ministeriössäkin läpi?
– Rahoituksen vastuita on harkittava. Kuntien ja maakunnan vastuut on suhteutettava kustannuksiin ja kuntatalouden tilaan, toivoo Aarnio.
Hän pelkää, että operaattorit jäävät odottelemaan, että yhteiskunta huolehtii maaseudusta ja näin 90-95 prosentin peitto nopeiden yhteyksien osalta ei täyty markkinaehtoisesti.
Kansallisen laajakaistastrategian mukaan nopeat yhteydet rakennetaan valokuitukaapelin varaan. Digitan 450-verkkoon tukeutuvaa kuitua ei vedetä haja-asutusalueilla koteihin asti vaan kahden kilometrin päähän. Lopusta yhteydestä maksaa palvelun tilaaja.
Ministeriössä on valmisteltua mallia, jossa valokuitu vedetään maahan samassa yhteydessä kun maa on muutenkin auki putki- tai muiden töiden takia.
Kimmo Halonen
