Eteläsavolaisilla on laiskaa rahaa
10.09. 16:14
Etelä-Savon aluetaloudesta tänä vuonna häviävät puunmyyntitulot olisi helposti korvattavissa, jos pankkien asiakkaat laittaisivat liikkeelle niin sanotun laiskan rahan.
Päätelmä on Nordean aluejohtajan Mika Hasun. Hän laskee, että kotitalouksien rahoitusvarallisuus Etelä-Savossa on noin 5 miljardia euroa. Aktiivisella hoidolla kahden prosentin tuotto merkitsisi 100:aa miljoonaa euroa. Summa vastaisi metsätulojen pudotuksen määrää.
Kaikkien säästämisinstrumenttien käyttö kasvaa. Silti laiskan rahan matalatuottoisilla tileillä, yleensä käyttötileillä, on Hasun arvion mukaan noin kolme miljardia euroa.
Pankkien ottolainauksen kannalta ei ole haitaksi, että asiakkaalle maksetaan vain 0,15 prosentin korkoa.
– Talouden toimeliaisuudelle laiska raha on kuitenkin haitta. Aktiivisella sijoittamisella ja suunnittelulla on saatavissa parempaa tuotto. Ei kannata hyväksyä sitä, että saa vähemmän, sanoo Hasu.
Nordea julkisti vastikään säästämisen tutkimuksen. Sen perusteella asiakkaiden tuotto-odotukset ovat maltillistuneet.
Edelleen yli 60 prosenttia säästäjistä ja sijoittajista sanoo olevansa tyytyväinen vasta yli viiden prosentin tuottoon. Kolme vuotta sitten odotukset olivat kuitenkin korkeammalla.
Tutkimuksessa ei ole tällä kertaa itäsuomalaista vertailua. Konttorinjohtaja Pekka Kuusisto kertoo eteläsavolaisten olevan perinteisesti hieman keskimääräistä varovaisempia säästämisratkaisuissaan. Tosin viime aikoina rahastosäästämisessä osakepainotus on jo kasvanut.
Kuusiston mielestä riskitason saa jokainen määrittää itse, mutta passiivinen ei kannattaisi olla.
– Vastaajista 54 prosenttia sanoo, ettei talouskriisi ole vaikuttanut heidän säästämiskäyttäytymiseensä. Silloin valitettavasti vain menettää mahdollisuuksia.
Suomalaisten yleisin säästämis- tai sijoittamismuoto on pankkitili. Siihen tukeutuu 71 prosenttia tutkimukseen vastanneista. Rahastoja on 39 prosentilla, vapaaehtoinen eläkevakuutus 32 prosentilla ja osakkeita 25 prosentilla.
