>>Tuoreimman tähtiartistikilpailun X Factorin tuomariston jäsen Gugi Kokljuschkin ei näe periaatteessa eroa menneen ja nykyisyyden välillä tähtisolisteja metsästettäessä. Paitsi yksi merkittävä ero on: televisio.

Hän muistelee, kuinka jo 30 vuotta sitten levy-yhtiöt järjestivät tähteyteen pyrkiville suomalaisille koelaulutilaisuuksia eri puolilla Suomea. Tilaisuuksista oli ilmoitettu etukäteen paikkakuntien sanomalehdissä, ja etukäteen oli myös vuokrattu tila, tavallisesti koulu, jonne kokelaat saapuivat.

– Mukana oli yksi säestäjä. Siellä sitten istuttiin tiiviisti päivä tai kaksi. Kokelaat astelivat aivan samalla tavalla kuin X Factorissakin tuomareiden eteen ja laittoivat parastaan.

– Nyt on muistettava, että nykyiset kykyohjelmat ovat luonteeltaan tv-show´n kaltaisia, jotka ovat eri maissa isoja menestyksiä. Nyt erityisesti nämä ohjelmat menestyvät, vaikka niissä hyvin pärjänneet kilpailijat eivät jatkossa saisikaan mainetta ja menestystä, Kokljuschkin huomauttaa.

Levy-yhtiöiden järjestämät koelaulukiertueet olivat tarpeellisia myös siksi, että siipiensä kantavuutta tilaisuuksiin pääsivät kokeilemaan nekin, joilla ei ollut tuolloin varaa tehdä koenauhoja.

– Omia koenauhojaan suunnittelevia me muuten neuvoimme jo yli 30 vuotta sitten, että älkää tehkö nauhoituksista liian monimutkaisia.

Riittää kun laulatte kitara- tai pianokompilla tai pelkästään omalla äänellä, Kokljuschkin kertoo.

Idolsin tai X Factorin tapaiset kilpailut ovat ammattilaisille nykyisin vain yksi keino löytää uusia kyvykkäitä esiintyjiä. Kokljuschkinin mukaan heidän etsijöilleen on hyvin tärkeää edelleenkin haistella ilmaa, kuunnella huhuja ja suunnistaa huhujen perään.

– Mukana ollaan monenlaisissa tilaisuuksissa, kilpailuissa, klubeilla ja kapakoissa. Luonnollisesti myös internetin verkkoyhteisöjä pitää seurata. Eikä pidä unohtaa, että levy-yhtiöt saavat nykyisinkin kuunneltavakseen satoja ja satoja demolevytyksiä.

Syksyn sävel oli aikoinaan instituutio, jota suomalaiset odottivat vuosittaisena tapahtumana kuin lapsi joulupukkia. Syksyn Sävelen luonne oli kuitenkin kokonaan toinen kuin nykyisten tähtisolistikisojen.

– Syksyn Sävelen voittajasta äänesti yleisö ja kilpailijoiden kirjo oli pieni. Toki kilpailussa saattoi joskus hieman tuntemattomampikin artisti saada julkisuuden kasvot. Ja toisaalta oli kyllä niinkin, että Syksyn Sävelen voitto varsinkin 1970-luvulla oli artistille ja voittokappaleen tekijöille kieltämättä täydellinen jackpot.

Gugi Kokljuschkin on sanonut eri yhteyksissä, että hänelle esiintyjän persoonallisuus on tärkeää lavaesityksiä arvioidessaan. Miten ammattilainen tuon persoonallisuuden voi sitten nähdä?

– Ehkä kyse on alalla kauan olleen ammatti-ihmisen vaistosta, joka sitten osuu oikeaan tai väärään.

– Itse haluan näissä tilaisuuksissa kuulla ja kokea sellaista, joka on siihen aikaan tai ajankohtaan aivan erilaista kuin mikään muu.

Olkoon se esiintyjän ääni, fraseeraus ulkonäkö tai habitus. Mutta tärkeintä ei saa unohtaa: esiintyjän musikaalisuudella täytyy olla kokonaisuudessa paljon merkitystä.

X Factorissa ei Gugi Kokljuschkinin mukaan ole missään nimessä tarkoitus lyödä ihmistä kuin vierasta sikaa tai nolata häntä. Hän antaa katsojille vastuun siitä, kuinka ohjelman tuomaristo on hommassaan pärjännyt.

– Jokaisella tuomarilla vain on erilainen tyyli ilmaista asiansa. Sitten taas katsojapalautteen perusteella näyttää siltä, että katsojillakin on mielipiteitä moneksi: yksi on pitänyt kritiikkiä kilttinä, toinen liian ankarana ja kolmas toivoisi palautteen olevan vieläkin kovempaa.

– Sellainen tunne mulla myöskin on, että näiden kilpailujen osallistujat ovat jotenkin valmiita siihen, että tuomareista joku voi lipsauttaa jotakin, Gugi Kokljuschkin arvioi.

X Factorin kaltaisiin ohjelmiin pyrkii valtavan paljon porukkaa, ja heistä suurin osa on nuoria, jotkut hyvinkin nuoria.

Gugi Kokljuschkin muistuttaa, etteivät isosta kilpailijajoukosta pudonneet nuoret ole välttämättä huonoja esiintyjiä.

– Kyllä siellä on nähtävissä ja kuultavissa, etteivät kaikki kisasta lähtijät ole suinkaan turhaan tulleet paikan päälle. Joukossa on ollut hyvin nuoria kilpailijoita, jotka saattavat hyvinkin ponnistaa tähteyteen. Tässä vaiheessa heitä on vain vielä kehotettava menemään kotiin kasvamaan.

Televisiossa toteutetun tähtiartistikilpailun kiihkeässä karsintavaiheessa on kokeneen Kokljuschkinin mukaan täysin mahdotonta rakentaa esiintyjille pitkiä analyyttisia arvioita, jotta asia menisi mahdollisimman perusteellisesti perille.

– Falskisti laulavalle esiintyjälle ei voi oikein sanoa muuta kuin että laulat huonosti tai mene laulutunneille. Sama tilanne on levy-yhtiöön toimitettujen satojen demojen kohdalla. Niidenkin arviointiin laadittu kaavake on varsin lyhyt ja naseva.Vasilij ”Gugi” Kokljuschkin

Syntynyt 2. kesäkuuta 1947 Helsingissä.

Diplomiekonomi, muusikko ja musiikkialan vaikuttaja.

Yli 40 vuoden ura viihdetähtien kanssa.

Ura alkoi 1960-luvulla omassa Topmost-bändissä.

Suomen Universal Music Oy:n hallituksen puheenjohtaja.

2009 Emma-gaalassa kultainen Emma-palkinto.

Suojatteja mm. Armi ja Danny, Paula Koivuniemi, Apocalyptica ja Lauri Tähkä.

Lähde: Wikipedia

|Lisää

Keskustelua aiheesta

Aiheesta ei ole vielä keskustelua

Aloita keskustelu