• Etusivu
• Uutiset
• Kulttuuri ja viihde
• Urheilu
• Talous
• Vapaa-aika
• Mielipiteet
• Sää
• NettiTV
• Kuvat

Pillerin orja ja kepeämielinen viihdekäyttäjä

19.08.2010

JUKAN TARINA

Se alkoi mielenkiinnosta. Nuoren miehen oli kokeiltava, miltä tuntuu olla pilvessä. Kuutisen vuotta myöhemmin viihdekäyttäjästä on tullut narkomaani. Kriittinen piste oli se, kun eteen tuli tilaisuus ryhtyä myymään kannabista kovempia aineita.

– Se oli tavallaan ilmaista kamaa, johon ei mennyt omaa rahaa. Soppa oli valmis, alle kolmikymppinen Jukka kertoo.

Kannabiksen rinnalle nousivat amfetamiini ja ekstaasi. Uusi elämäntyyli antoi vapauden tehdä mitä vaan, varastaa kaupasta tai ajaa päissään autoa.

Alitajuisia syitä voi hakea nuoruudesta, mutta niistä Jukka ei kerro, koska hänen tarinastaan tulisi tunnistettava.

Sekakäytön lisäksi viimeiset kaksi vuotta Jukka on ollut koukussa bentsodiatsepiineihin ja opiaatteihin. Kannabiksenkäyttö kuuluu päivään kuten aamukahvi.

Pääasiassa Jukka käyttää Suboxonea eli Subua, joka on Subutexin rinnakkaisvalmiste. Bentsodiatsepiinit, bentsot, lamaavat keskushermostoa ja rauhoittavat, opiaatit taas aiheuttavat euforisia tuntemuksia.

Vuosiin mahtuu pidempiä ja lyhyempiä selviä tai melkein selviä jaksoja, mutta parin viimevuoden ajan Jukan huumeiden- ja lääkkeidenkäyttö on ollut rankempaa.

Hyvä parisuhde on kuitenkin pelastanut syvimmältä aallonpohjalta eikä mies ole joutunut vankilakierteeseen, kuten moni muu narkomaani. Jukan avopuoliso käyttää huumeita vain harvoin.

Jukka on ollut töissäkin muun muassa toimintakeskuksessa, mutta viimeisin työ oli jätettävä subunkäytön vuoksi.

Riippuvuus määrää Jukan viikkorytmin, sillä yksin Subun hankkimiseen ja sen rahoittamiseen on varattava parikin päivää aikaa. Jukka hankkii 3-4 tablettia 8 milligramman Suboxonen tai Subutexia kerrallaan. Yhden Subuxonen hinta on noin 65–75 euroa, Subutexin taas 80–90 euron välillä.

– Hinta riippuu vähän siitä, että kuka ostaa ja keneltä. Suboxonen ja Subutexin vaikutuksissa ei ole eroja, mutta aitoa ranskalaista Subutexia saa harvemmin, Jukka kertoo.

Tabletit riittävät useamman päivän, sillä Jukan tavallinen kerta-annos vaihtelee olosta riippuen 1-2 milligramman välillä. Joinakin päivinä menee puolikas.

Lääkkeet Jukka rahoittaa ”nappikaupalla” sekä kasvattamalla ja myymällä kannabista.

– Kaikenlaista on tullut tehtyä, mutta mummoja en ryöstä. Minulla ei ole yhtään tuomiota väkivalta- tai omaisuusrikoksista. Omaisuusrikoksia on tullut tehtyä, mutta niistä en ole jäänyt kiinni, mies kertoo.

Jukalla on rekisterissään muutama huumausainerikkomus, joista hän on yhtä ehdollista tuomiota lukuun ottamatta selvinnyt sakoilla. Rikkomukset ovat liittyneet lähinnä kannabiksen kotikasvatukseen.

Jukka kertoo, että nykyisin Savonlinnassa huumeet eivät suinkaan ole suurin ongelma, vaan lailliset reseptilääkkeet. Ne, jotka aiemmin käyttivät amfetamiinia, ovat nyt koukussa opiaatteihin.

Jukan arvion mukaan on todennäköistä, että Savonlinnassa on noin sata aktiivista käyttäjää, ellei mukaan lasketa niitä, jotka viikonloppuisin tai työpäivän jälkeen polttavat kannabista. Niitä on nimittäin satoja.

– Kannabiksen käyttäjiä on kaikissa ikäryhmissä ja sosiaalisissa ryhmissä ihan yrityspomoihin asti. Ei sitä enää voi ulkonäön perusteella luokitella.

– Etelä-Savossa on ihan helvetisti kotikasvattajia ja sellaisia pieniä porukoita, jotka kasvattavat omaan käyttöön.

Jukka laillistaisi kannabiksen kotikasvatuksen ja käytön, koska yleisyytensä vuoksi se kuormittaa poliiseja liikaa. Käry käy Etelä-Savossa viikoittain.

Työvoimatoimiston kautta Jukka on päässyt mukaan työllistämistä edistävään Reimariprojektiin, joka on velvoittanut säännöllisiin A-klinikkakäynteihin.

Sitä kautta Jukka aloittaa myös vieroitushoidon syksyllä. Aiemmin hän on ollut kahdesti avokatkaisussa bentsojen vuoksi.

Aluksi mies ei ollut halukas lähtemään vierotukseen, mutta lopulta vaihtoehdoiksi määriteltiin joko työvoimatoimiston listoilta tippuminen ja joutuminen sosiaalihuollon asiakkaaksi, vierotus tai korvaushoito.

Jukka valitsi rankemman tien ja kirjautuu syyskuussa suljetulle osastolle kärsimään vierotusoireista.

– Korvaushoidossa ensimmäiset puoli vuotta pitäisi joka aamu käydä A-klinikalta hakemassa pillerit ja läpäistä huumeseulat joka kerta. Sitä olisi niin naimisissa klinikan kanssa.

– Lähimmät hoitopaikat ovat satojen kilometrien päässä ja siksi jään tänne osastolle. Avopuolisokin voi käydä vaikka päivittäin katsomassa. Vaikka vierotus onnistuisi, kannabista käytän jatkossakin.

Vierotusoireet kauhistuttavat jo etukäteen. Isokin mies haluaisi itkeä, kun joka paikkaan koskee, sydän hakkaa ja syyllisyydentunto iskee.

– Kerran ei ollut Suboxia saatavilla neljään päivään. Nukuin sinä aikana ehkä kolme tuntia ja sain syötyä yhden banaanin. Kaikki vesi tuli ulos heti. Vieroitusoireet ovat aivan käsittämättömät.

Jukan lapsuudenkodissa ei ole ainakaan tarkkaa käsitystä miehen tilanteesta, mutta syksyllä on kerrottava vierotukseen lähtemisestä.

– Isovanhempien en halua koskaan tietävän, niillä on riittävästi surua ja murhetta ilman, että niiden pitää miettiä, onko tämä valopää vielä elossa.

Jukan riippuvuus aiheuttaa ongelmia myös parisuhteeseen.

– Onhan tämä parisuhteellekin rankkaa, kun myy. Joko lappaa kokoajan porukkaa kotona tai sitten pitää itse juosta myymässä. Pahimmillaan työ on ympärivuorokautista.

Jukka myöntää, että menneet valinnat kaduttavat jonkin verran.

– Ei kukaan lapsena haaveile, että olisinpa isona narkomaani. Mutta itse tämän tilasin, ihan kirjaimellisesti. Eikä tätä kukaan olisi voinut estää, paitsi itse jossain vaiheessa.

Missä Jukka arvelee olevansa viiden vuoden päästä?

– Paha sanoa. Toivottavasti elän suht normaalia elämää, käyn töissä ja omistan moottoripyörän. Haluaisin joskus oman perheen ja olen miettinyt, millaista olisi, jos meillä olisi lapsi. Että olisi oma poika.

– Olisi hienoa, ettei kauppareissu olisi kiinni Subusta. On vittumaista olla pillerin orja.

TEEMUN TARINA

Teemu on aivan tavallinen nuori mies, joka käy töissä ja opiskelee yliopistossa. Sosiaalinen parikymppinen elää elämäänsä ulkopuolisen silmin varsin vastuuntuntoisesti.

Eikä se, että hän toisinaan sytyttää jointin ja päihtyy kannabiksesta, ainakaan Teemun mielestä tee hänestä rikollista muutoin kuin Suomen lain edessä.

– Moraalisesti ajateltuna en ole rikollinen, sillä en vahingoita muita, en ole uhka ja elämä menee hyvin.

Teemu kuvaa itseään niin sanotuksi viihdekäyttäjäksi, hän polttaa pilveä silloin tällöin huvin vuoksi. Miehen kaveriporukasta löytyy enemmänkin viihdekäyttäjiä ja yli puolet kavereista on ainakin joskus kokeillut pilveä.

Nykyisen ja tulevan työn vuoksi Teemu ostaa kannabiksensa kotipaikkakuntansa sijasta muualta Etelä-Savosta.

Teemu päätti kokeilla kannabista, koska hän ei ollut löytänyt riittävän päteviä syitä, miksi ei. Toisin kuin alkoholissa, kannabiksessa ei Teemun mukaan ole karsinogeeniyhdisteitä eikä se aiheuta krapulaa. Mitään järjellistä syytä päihteiden käyttöön ei miehellä ole.

– Se ei ole mitään pakoa todellisuudesta. Kannabiksesta tulee erilainen päihtymystila kuin alkoholista: parin tunnin hihittely kautta jumitus ja se on siinä. Ainoa seuraamus on se, että polttelun jälkeen iskee herkkujen himo ja sitten kun syö hirveästi, on seuraavana päivänä maha sekaisin.

– Kerran ostin automaatista seitsemän suklaapatukkaa ja söin ne kerralla.

Nuori mies ei usko porttiteoriaan, jonka mukaan kannabiksen käyttö olisi vain askel kohti vahvempia huumeita. Kysymykseen aikooko Teemu kokeilla joskus kovempia aineita, hän vastaa ovelasti.

– Mikä on kovempi aine? Olen jo kokeillut kovempia aineita, kuten alkoholia ja tupakkaa. En näe tarvetta kokeilla vahvoja stimulantteja tai opiaatteja, sillä niiden haittoja ei ole tutkittu.

Teemu kuitenkin laillistaisi kaikki huumeet, jos voisi ja käyttäisi huumeidenvastaiseen työhön suunnatut rahat esimerkiksi heroinistien vieroitushoitoon.

– Rikollisuus lisää rikollisuutta. Sitä paitsi, jos jää kiinni kannabiksen polttamisesta, voi pahimmillaan menettää työpaikan, ajokortin ja ystävät. Kun lainat kaatuvat päälle, onko ihme jos homma lähtee lapasesta ja sortuu koviin huumeisiin? Sosiaalisesta stigmasta on päästävä eroon.

Nuori mies myöntää, että toisinaan kiinnijääminen pelottaa. Silti hän toteaa, että jointin voi polttaa vaikka keskellä kaupunkia.

– Kiinnijääminen on vaikeaa jos ei ole tekemisissä suurien määrien tai välittämisen kanssa.

Ostaessaan kannabista Teemu ei koe tekevänsä rikosta tai tukevansa rikollisuutta. Hän uskoo, että kasvattaja käyttää rahansa samoihin asioihin kuin kuka muu tahansa eikä suinkaan kovempiin aineisiin.

– Harva mitään bisnestä pyörittää eikä siellä synny rahavirtoja. Porukka kasvattaa pieniä määriä omaan käyttöön.

Kotikasvatus on lisääntynyt viime vuosina ja Teemu epäilee syyksi muun muassa sitä, että näin voi olla varma aineen puhtaudesta. Samalla käyttäjä ei myöskään tue järjestäytynyttä rikollisuutta, joka on usein esimerkiksi suurten kannabisrinkien taustalla.

Haastattelun jälkeen Teemu juoksee kadulla kävelevän tuttavansa perään. Kun mies palaa takaisin, on kädessä 15 euroa. Samalla summalla saa gramman kannabista.

Aiemmin Teemu kielsi myyneensä kannabista eteenpäin. Annetaanpa vielä toinen tilaisuus.

– Onko se muka myymistä jos ei ota voittoa? Teemu kysyy.

Haastateltavien nimet on muutettu.

Niina Lautiainen

TUOREIMMAT UUTISET