Erkki Paara ei näe pilviä Vaalijalan erityishuoltopiirin yllä.
Vaalijalalla edessään valoisa tulevaisuus
.. :
Vaalijalan erityishuoltopiirin johtaja Erkki Paara katsoo työhuoneensa ikkunasta avautuvaa kaunista järvimaisemaa. Taivas on paksun pilviverhon peitossa, ja sataa tihuuttaa.
Torstaina 60 vuotta täyttävä, sosiaalineuvos Paara ei kuitenkaan näe pilviä lähes kolmekymmentä vuotta johtamansa laitoksen yllä, vaikka parhaillaan on menossa laitospaikkojen raju alasajo.
– Vaalijalan tulevaisuus näyttää valoisalta. Muiden isojen erityispiirien alasajon vuoksi Vaalijalan rooli kehitysvammahuollon erityisosaamiskeskuksena korostuu.
Vaalijalassa on tällä hetkellä 250 hoitopaikkaa.
– Paikkamäärän pitäisi saada alle 200:n. Niistä suurin osa pitäisi olla niin sanottuja kuntoutuspaikkoja.
Kehitysvammahuollon yksi suurimmista haasteita onkin Paaran mielestä asumispalvelujen kehittämisessä.
Ongelmana on rahoituspäätösten viivästyminen. Sekä Juvalle että Nilsiään on tarkoitus rakentaa uudet asumisyksiköt, mutta rakentamisen aloittamista jouduttaneen siirtämään.
– Pahimmassa tapauksessa joudumme tekemään uudet karsitut suunnitelmat, sillä valtion asuntorahasto ei ole pysynyt laskelmissaan viime aikoina hurjasti kohonneiden rakentamiskustannusten takia, harmittelee Paara.
Paras-hankkeen mukanaan tuomat uhkat on Vaalijalan osalta onnistuttu kääntämään mahdollisuuksiksi. Vaalija voi jatkossakin ottaa uusia jäsenkuntia alueensa ulkopuolelta.
Kiinnostusta on ollut etenkin Keski-Suomen suunnalta, jossa Suojarinteen erityishuoltopiirin alasajo on loppusuoralla.
Pitkän työuransa aikana Paara on nähnyt kehitysvammahuollossa tapahtuneen huikean kehityksen.
– Vielä 80-luvulla oli yleistä, että vaikeimmin vammaiset vapautettiin oppivelvollisuudesta, mikä käytännössä tarkoitti kokonaan koulutuksen ulkopuolelle jättämistä. Se oli täysin anteeksiantamatonta, sillä monen kehitysvammaisen elämä olisi ollut täysin toisenlaista, jos heillä olisi ollut mahdollisuus opiskella.
Paara pelkääkin, että talousvaikeuksissa kärvistelevät kunnat karsivat erityisopetuksesta.
– Ajatus vammaisten integroitumisesta normaaliluokkiin on hyvä, mutta sitä ei saa käyttää tekosyynä erityisopetuksen karsimisessa.
Paaran sydämellä on myös toisen asteen koulutus.
– Peruskoulun jälkeen erityisnuorten tie on tukossa, ja liian moni jää ilman jatko-opiskelupaikkaa. Myös alueelliset erot ovat suuret. Onneksi meillä Pieksämäen seudulla asiat ovat muuta maata paremmalla tolalla, sillä alueella on sentään kaksi ammatillista koulutusta tarjoavaa oppilaitosta.
Arja Reinikainen
Erkki Paara on syntynyt 14.8.1948 Jokioisissa. Valtiotieteiden maisteri Turun yliopistosta vuonna 1974. Työskennellyt sosiaali- ja terveysministeriössä, Kehitysvammaliitossa ja sosiaalihallituksessa. Aloitti Vaalijalan kuntayhtymän johtajana vuonna 1981. Toiminut muun muassa Kehitysvammaliiton ja Savon vammaisasuntosäätön hallituksissa sekä Lehtimäen opiston hallituksen puheenjohtajana. Autismi- ja aspergerliiton puheenjohtaja. Harrastaa soutua ja hyötyliikuntaa kesämökillä. Perheeseen kuuluvat vaimo, kolme lasta ja kaksi lastenlasta.
