
Pilvari Pirtola jättää katsojan tulkitttavaksi väkevän ilmaisunsa sisällön.
03.12. 17:04
Ihminen nousee vahvasti esille Taidekeskus Salmelan talvistipendiaattien työskentelyssä. Salmelan päärakennuksen yläkerran päätyhuoneessa syyskauden öljyllä maalannut Annuli Viherjuuri on yhdistänyt ihmisen ja absraktin kuvan saumattomaksi kokonaisuudeksi.
Viherjuuren kuvat ovat syntyneet parisuhteen kestämiseen ja yhdessä pysymisen toiveista. Tekijä muodostaa mielikuvan siitä, miksi parisuhde kannattaa pitää kasassa ja siirtää asian jouhevin siveltimen vedoilla kankaalle.
Tunnetiloista kumpuavan luovuuden pohjalta ovat syntyneet muun muassa taulut Pysythän vierelläni, vaikka kallio murtuisi, Pysythän vierelläni, vaikka perustukset sortuvat ja Pysythän vierelläni, kun syvenee punaisen hehku.
Helsingissä asuva, mutta Asikkalassa syntynyt Annuli Viherjuuri arvioi Salmelan ympäristössä vallitsevan idyllin parantavan mielikuvien syntymistä.
– Täällä on ollut tehdä työtä. Vaikka luonto ei ole päässyt nousemaan kuvissani esille, on se positiivisella tavalla auttanut mielikuvien syntymisessä.
Myös helsinkiläinen Elina Sarlin tulkitsee asioita ihmisen kautta ja hänenkin taiteensa nousee siivilleen tunnetiloista.
– Olen aina halunnut kuvata ihmistä. Eikä kysymys ole pelkästään ihmishahmojen kuvaamisesta, sillä kuvaan asioita laajemminkin ihmishahmojen kautta.
Elina Sarlinin ystäviltäkin vaaditaan luovuutta, kun nuori taiteilija panee heidät tekemään mitä erilaisimpia temppuja valokuvissa. Kuviin vangitut ideat siirtyvät kankaalle taitavan tekijän käsissä.
Salmelan yläkerran isossa salissa työskentelevän Pilvari Pirtolan luomistyössä ei ole samanlaista suunnitelmallisuutta kuin hänen kanssasisarillaan.
– Minulla on työskentelyssäni lähtökohtana koko ajan uuden suunnan etsiminen. On ehkä hyväkin, ettei suunta löydy, sehän tietäisi tekemisen jämähtämistä vanhoihin uriin.
Pirtola on monipuolinen taiteen tekijä. Hän tekee samaan aikaan työtä videolla ja filmillä, mutta heittää välillä taidemaalarin viitan harteilleen. Jos taiteellisen suunnan hakeminen on hänelle itselleen työlästä, siirtää hän katsojalle saman tuskan kuviensa tulkitsemisessa.
Pilvari Pirtola kertoi välillä yrittäneensä tehdä muutakin kuin vain taidetta.
– Eihän siitä mitään tullut.. Ehkä syynä on veren perintökin, sillä isäni Erkki Pirtola on video- ja performanssitaiteilija ja äitini Papu Pirtola tekee tekstiili ja ympäristötaidetta. Muun muassa turvehuopa hän hänen keskeinen materiaalinsa.
Ihmiskuvat ovat vahvassa asemassa myös Salmelassa työskentelevien venäläisten Igor Baranovan ja Irina Tatarnikovan tuotannossa.