Kolmannen polven valtuutettu Anne Puntanen uskoo Mikkelin koulutoimeen. – Kouluasiat ovat sydäntä lähellä.
Keittäjä heittäytyi tekniikan kiemuroihin
09.04. 17:21
Mikkelin kaupunginvaltuustoon vuonna 1996 valitun Anne Puntasen (sd.) ura kunnallispolitiikassa alkoi hieman hankalasti. Keittäjä joutui tekniseen lautakuntaan.
– En ymmärtänyt silloin edes viemärikaivon kannesta mitään, hän nauraa hersyvästi.
Nyt takana on katkeamaton ura valtuustossa ja kaksitoista vuotta kaupunginhallituksen varajäsenenä. Nykyään Puntanen on kaupunginhallituksen jäsen.
– Olen jo kolmatta polvea valtuustossa. Äiti Pirkko Puntanen ja äidin isä Tauno Rahikainen olivat valtuustossa.
Ei viisikymmentä vuotta täyttävä Puntanen tyhjästä valtuustoon pompannut. Hän oli jo pitkään ollut ammattiyhdistystoiminnassa.
– Sitten valtuustoon ja teknisen lautakunnan lisäksi uuden kunnan järjestelytoimikuntaan ja kaupunginhallituksen varajäseneksi, hän melkein ihmettelee uran lähtöä.
Neljän vuoden jälkeen lautakunnaksi vaihtui opetuslautakunta.
– Kouluasiat ovat sydäntäni lähellä ja varsinkin erityisopetus. Luokkakoot, kouluverkko, uusi yhtenäiskoulu, hän luettelee.
Ei siis ihme, jos hänet nimettiin kaupunginhallituksen edustajaksi koulutilaratkaisun jatkovalmistelun ohjausryhmään.
– Ohjausryhmä on juuri aloittanut varsinaisen työnsä. Uskon, että koulutilaratkaisusta tulee hyvä. Opettajat ja lasten vanhemmat saavat sanoa mielipiteensä.
Kalevankankaan ja Siekkilän koulut lakkautetaan, koska oppilasmäärät ovat laskeneet voimakkaasti.
– Ne ovat niin huonossa kunnossa. Kun tulin valtuustoon, moitin äitiäni, että päättäjät olivat jättäneet koulut korjaamatta. Kyllä näille jotain käyttöä löytyy ajan kanssa, Anne Puntanen uskoo.
Vaikka kaksi koulua poistuu, muihin ei tule ahtautta, sillä ikäluokat ovat pienentyneet niin paljon.
– Toisaalta ei saa tullakaan sillipurkkitunnetta. Ideaali ryhmäkoko on alakoulussa 16–18 oppilasta ja yläkoulussa 23–25 oppilasta.
Anne Puntasen mielestä kaupungin maankäyttö- ja tonttipolitiikka ratkaisevat pitkälle, missä kouluja jatkossa tarvitaan. Nyt huolestuttava suunta on Vuolinko.
– Sinne ollaan kaavoittamassa runsaasti omakotitontteja, ja Rantakylän koulu pullistelee jo nyt liitoksistaan. Jos Tuskuun olisi aikoinaan tehty päiväkodin yhteyteen koulu, siellä suunnalla ongelmia ei olisi. Koulusta oli jo teetetty piirustukset.
Ongelmista huolimatta Anne Puntanen uskoo Mikkelin koulutoimeen.
– Henkilökunta on hyvin ammattitaitoinen. Meillä on pieniä kouluja ja suuria kouluja ja niiden pitäisi olla tasa-arvoisia eikä ajatella oppilaskohtaisia kustannuksia niin paljon. Lasten etu pitäisi olla etusijalla.
Anne Puntasen mielestä kaavoituksessa ja palvelujen järjestämisessä pitäisi tähdätä siihen, että Mikkeli olisi elämänkaarikaupunki.
– Samalla alueella voisi asua lapsesta vanhukseksi. Kaikki elämän aikana tarvittavat palvelut olisivat lähellä. Sellainen loisi uutta vetovoimaa, hän uskoo.
Anne Puntanen
Syntynyt 11.4.1959 Mikkelissä.
Kansakoulu, ammattikoulu, oppisopimuskoulutus.
Työskennellyt keittiöapulaisena ja keittäjänä päiväkodissa 20 vuotta, nyt viitisen vuotta vanhusten lähihoitajana.
Asuu Hintsalanmäellä rivitalossa.
Ajaa sinisellä Toyota Yariksella.
Kaksi kolmekymppistä tytärtä ja kolme lastenlasta.
Harrastaa yhteiskunnallista vaikuttamista ja karaokea omaksi iloksi.
Syntymäpäiviä vietetään kolmen suvun ja ystävien kesken lauantaina Mäntyniemessä.
Kalevi Moilanen
Mikkeli
