Possutossuilla Pia Kiiliäinen tassuttelee itse, kukalliset ovat menossa lahjaksi.
Omaksi iloksi ja lahjaksi
21.04. 17:59
Miten ihana ötökkä! Mistä tuollaisia saa?
Tuttavan rintapieltä kiipeävä otus johdattaa kysyjän Hirvensalmelle, Lahnaniemen kylään. Kähärän tilalla, omakotitalon keittiössä istuu Pia Kiiliäinen ja taivuttelee hopeoidusta kuparilangasta kippuraötöjä.
Kiiliäisen sormet kierittävät näppärästi lankaa ötön takaruumiin isomman ja eturuumiin pienemmän helmen ympärille. Lopputuloksena on koru, joka muistuttaa sekä muurahaista että hämähäkkiä.
– Tämä ei ole puhtaasti kumpikaan, joten sen nimi on kippuraötö, Kiiliäinen naurahtaa.
Hän on muokannut ötöjä muun muassa kaula- ja korvakoruiksi sekä kännykkäkoruiksi. Niitä saavat lahjaksi ystävät ja tuttavat.
Ötöjen lisäksi Kiiliäinen osaa tehdä paljon muutakin. Jo portilla on vastassa pari risulintua ja pihassa muutama lisää.
Sisälle kädentaitaja on tehnyt tilanjakajaksi paperinarusta kukkaverhot. Seinällä on omatekoinen valoryijy ja paperimassakoristeita. Metallilangasta hän on punonut koristeeksi palloketjun ja kynttilänjalkoja. Niitä on myös taottuina versioina.
– Tein ne taontakurssilla.
Kiiliäinen on koulutukseltaan metalliseppäartesaani. Ominta alaa ovat kuitenkin ”vähemmän hevit” käsityöt: metallilangan taivuttaminen, virkkaaminen ja huovuttaminen. Hän on opiskellut niitä monenmoisilla kursseilla. Hyviä vinkkejä löytyy myös netistä.
Pehmotuotantoa edustavat hilpeät possutossut, joissa on oma tila isovarpaalle. Pojille hän on tehnyt sammakkotossut.
– Nämä on ensin virkattu ja sitten vanutettu. Lopuksi ommellaan koristeet, Kiiliäinen selittää tossujen syntyä.
Pian mies Kari on ajoratakaistamaalauskoneenkuljettaja. Hänelle vaimo huovutti hatun, jota halkovat keltainen viiva ja keskiviiva.
Kiiliäinen on miettinyt, voisiko käsitöistä tulla hänelle ammatti. Myös toiminimen perustaminen on käynyt mielessä.
– Ihanahan näitä on tehdä, mutta elättäisikö se? Pystyisinkö tekemään tarpeeksi hyvää?
– Ajatuksissa se kuitenkin pyörii usein.
Kiiliäisen takoman kynttilänjalan äärellä konkretisoituu globalisaation merkitys. Kiinalaisen halpatuotteen saa kaupasta muutamalla eurolla, mutta kotimaisesta pitää maksaa enemmän. Suomalaisen tuotteen hinnassa maksetaan myös siitä, että työntekijä saa kunnon palkan ja työolot.
Valinta on meidän.
