Kyllä kelpaa soitella. Italialaisvalmisteinen haitari on Lasse Kamppia viisi vuotta vanhempi, mutta sopii hänen käsiinsä kuin nakutettu. Jos soittaminen käy tylsäksi, hän voi aina lähteä ajelulle 50-luvun Pobedalla.
Omistuksessa pelit ja vehkeet
06.07. 10:01
Yli kolmekymmentä vuotta halkotöitä tehnyt Lasse Kamppi voisi perustaa antiikkiliikkeen.
Mies omistaa mahdollisesti Suomen vanhimman haitarin ja yhden Mikkelin tyylikkäimmistä autoista, mutta 77-vuotias Kamppi ei haaveile vielä metsätöiden lopettamisesta.
Aloitetaan erikoisimmasta. Kampin italialaisvalmisteinen hanuri on nimittäin vanhempi kuin mies itse. Se on valmistettu vuonna 1928.
Vastaavia soittopelejä ei Suomeen monta aikoinaan tuotu, eikä kymmenkunta vuotta haitarin omistaneena Kamppi ole samanlaiseen törmännyt.
– Hankin tämän onnenkaupalla. En koskaan soita väärin, soitan välillä vain eri tavalla, mies naureskelee.
Kamppi syntyi Karjalassa, mutta jatkosodan evakkoaika toi Juvalle. Rippikoulun jälkeen hän ehti kokeilla rengin hommia ennen kuin tuli himo metsätöitä kohtaan. Siispä tie vei 1950-luvun alussa Kemiöön.
Erityisen hyvin Kampin mieleen jäi kämppäruokalan tarjous, jossa luvattiin viikossa kuusi mottia hakkaaville työläisille ruoat ilmaiseksi, ja neljä mottia hakkaaville ateriat puoleen hintaan.
– Olin 16-vuotias ja ainut, joka hakkasi siellä kuusi mottia. Siinä oli herroilla palkanmaksun aikana ihmettelemistä, Kamppi muistelee.
1950-luvun lopulla Kamppi meni töihin Tampereelle, missä heräsi kiinnostus moottoreilla liikkuvia vekottimia kohtaan. Palkat säästämällä hän sai ensimmäisen moottoripyörän hankittua.
– 50-luvulla moottoripyörät, autot ja tytöt olivat kauniita. Nyt enää tytöt, Kamppi tietää.
Nyt Kampin silmäteränä toimii komea vuoden 1957 Pobedan M20-malli. Vastaavia vauhtipelejä on Kampin arvion mukaan Suomessa alle kymmenen kappaletta. Yhden niistä voi bongata kesäaikaan Mikkelin seudulla Kamppi ratissa.
Kamppi palasi Juvalle ja asettui myöhemmin Mikkeliin metsätöihin Otavan Sahan hakkuille. Sahan lopetettua Kamppi on jatkanut halkohommien parissa jo reilut 30 vuotta. Hän tekee 4–5 metrisistä puunpätkistä halkoja kierrehalkaisijalla ja myy niitä kaupunkialueelle.
Töiden tekeminen luonnistuu edelleen, eikä halkohommien lopettaminen ole käynyt kertaakaan mielessä. Työ jäi miehen vereen jo 16-vuotiaana mottiurakoista.
Eikä Kamppi ole kolmenkymmenen vuoden aikana viettänyt ainuttakaan ”rokulipäivää”, eli ollut käymättä metsällä.
– Jos istun vain torpassa tyhjänpanttina, tuntuu kuin olisin suurrikollinen.
Lasse Kamppi
Syntyi vuonna 1932 Kivenlahdella Karjalassa.
Tehnyt metsätöitä 16-vuotiaasta saakka.
Työskenteli pitkään Otavan Sahan tehtaalla ja tekee yhä halkoja kierrehalkaisijalla.
Kiinnostustunut vanhoista moottoripyöristä, autoista ja musiikista.
Pontus Ranta
