Natalia Kelkka korostaa, että ulkomaalaisilla pitäisi olla mahdollisuus puhua suomea oppituntien ulkopuolella. – Olen kuullut opiskelijoiltani, että monet suomalaiset välttävät puhumista. Talossa naapuri ei aina vastaa tervehdykseen tai ei vastaa ollenkaan.
Sukunimikin selväksi
19.07. 22:51
Voisi luulla, että opetuksessa on jotain häikkää, kun ulkomaalainen opettaa ulkomaalaisille suomea. Ei kuitenkaan Natalia Kelkan oppitunneilla. Venäjällä syntyneen Kelkan opissa kaikki ymmärtävät toisiaan, vaikka kukaan heistä ei ole äidinkielenään suomea koskaan puhunutkaan.
– Kaikilla oppilaillani on ollut oma kiinnostus suomen kieleen. Joku on naimisissa suomalaisen kanssa, joku on töissä täällä, joku opiskelee. Yhteinen kielemme onkin suomen kieli. Englantia tai sanakirjoja emme käytä tarkoituksella, tai käytämme vain hätätilanteessa.
– Mutta joskus kun ulkomaalainen oppii ensin suomen puhekieltä, hän katsoo minua epäilevästi opetanko minä ulkomaalaisena opettajana oikein, suomen kirjakieltä pääasiassa opettava Kelkka naurahtaa.
Oppilaille hämmennystä ovat aiheuttaneet myös suomalaisille tutut arkipäivän asiat.
– Törmäsin siihen, että jotkin opiskelijat eivät ymmärrä mitä tarkoittaa sana sukunimi. Vaikka näytin heille passini ja kirjoitin taululle muutaman esimerkin, he katsoivat minua ihmeissään.
Kelkka opettaa Suomeen muuttaneita ulkomaalaisia Mikkelin monikulttuurikeskus Mimosassa.
– Ensimmäinen opetusryhmäni oli pakolaisryhmä Burmasta. Parin viikon kuluttua tuli venäläisiä, ja vielä myöhemmin sudanilaisia. Sitten melkein joka viikko minulla oli uusi opiskelija. He tulivat Ranskasta, Japanista, Argentiinasta, Saksasta ja muualta.
Petroskoin yliopistossa suomen kieltä ja kirjallisuutta opiskellut Kelkka muutti Suomeen vuonna 2006. Opettajanuran hän aloitti vasta vuotta myöhemmin.
– Kotimaassani tein enemmän tulkkaus- ja käännöstöitä matkustaen ympäri Venäjää, mutta olen opettajaperheestä kotoisin.
Kelkka kuuli kotonaan suomea, tai oikeastaan inkerin kieltä, lapsesta asti.
– Silti suomen kielen kieliopin kanssa oli opiskeluvaiheessa joskus hankalaa.
Suomen kielen opettajan lisäksi Kelkka kokee itsensä eräänlaisena suomalaisen elämän tulkkina.
– Tarkoituksenani on tutustuttaa ihmisiä suomalaiseen kulttuuriin ja suomalaisuuteen, mutta samalla pitää huolta, että he säilyttävät oman identiteettinsä, kielensä ja perinteensä.
Omasta kokemuksestaan Kelkka tietää, ettei pelkkä kielen osaaminen riitä vieraaseen yhteiskuntaan kotoutumiseen. Koulutus- ja työpaikka ovat yhtä tärkeitä.
– Lähetin itse paljon hakemuksia eri aloille, kauppa-alasta siivousalaan, mutta en saanut yhtään vastausta enkä kutsua haastatteluun. Sen takia menin viime vuonna opiskelemaan Mikkelin ammattikouluun merkonomiksi.
Natalia Kelkka
Syntynyt: 13. elokuuta 1978 Venäjän Karjalassa.
Koulutus: Petroskoin valtionyliopisto, filologi (filologin ja opettajan pätevyys).
Ammatti: Venäjällä tulkkina viisi vuotta, Suomessa suomen kielen opettaja.
Harrastukset: musiikki.
Kimmo Vainikainen
Mikkeli
