Marja-Liisa ja Taito Viinasen verkkoon jäi Suomen suurin kirjolohi.
Hyvin alkaneelta reissulta tuli Suomen ennätys
19.11. 14:01 | Päivitetty 19.11. 14:34
Marraskuun harmaana, sateisena aamuna availin Haavi auki -kisan lokakuun saalispostia. Huomio kiinnittyi kaartilankoskelaisten Marja-Liisa ja Taito Viinasen verkolla saamaan, 7 375 grammaa painaneeseen kirjoloheen.
Katselin ilmoitusta ja punnitustodistusta, katselin kuvaa. Pikku hiljaa aivot alkoivat hihkua, että nyt taitaa olla tosi kyseessä. Piti juoda kuppi kahvia, piti pyöriä hetki ulkona ja luntata Suomen ennätyskalarekisterin 2000-luvun ennätykset Vapaa-ajankalastajan kalenterista.
Sitten piti käyttää kilauta kaverille-oljenkorsi. Soitin Suomen Vapaa-ajankalastajien Keskusjärjestön eli SVK:n tiedottajalle, Suomen ennätyskalarekisterin sihteerille Jaana Vetikolle.
Puhelun päätyttyä asia oli varma. Viinasten verkottama kirjolohi on lajissaan Suomen ennätyskala. Pyydyssarjassa kirjolohen Suomen ennätystä ei oltu vielä kirjattu. Vapavälinesarjassa ennätys oli 7,1 kiloa, vuodelta 2000.
Voidaan sanoa, että 29. lokakuuta tehty, lupaavasti alkanut kalareissu toi Viinasille Suomen ennätyksen.
– Muutama metri rannasta näkyi, että siellä verkossa möyrähteli isompi kala. Siinähän sitä verkkoa alettiin nostamaan, ja kovastihan se laittoi hanttiin. Eikä haavikaan ollut mukana, Viinaset kertovat.
Pitihän sen 80-milliseen verkkoon sotkuneen antaa lopulta pyytäjilleen periksi. Saimaaseen kuuluvan Kaatiolahden kirjolohi päätyi viralliselle puntarille ja sitä kautta kalastuksen historian kirjoihin. Pituutta sillä oli 79 senttiä ja ympärysmittaa 55 senttiä.
Koska kyseessä on erittäin harvinainen tapaus, Haavi auki-kalakilpailu lupautuu lunastamaan Viinasille SVK:n suurkalastajan ansiomerkin. Todennäköisesti kultaisen, sillä kirkkaimpaan merkkiin oikeuttavat ehdot näyttävät täyttyvän.
Mikä Suomen ennätyskalarekisteri sitten on?
Se on vuosituhannen alusta perustettu uusi Suomen ennätyskalarekisteri, joka korvaa 1900-luvun ennätyskalarekisterin.
Syynä uuden rekisterin perustamiseen on osittain 1900-luvulla kirjattujen ennätyskalatietojen epätarkkuus tai jopa virheellisyys, sekä niiden todenperäisyyden tarkistamisen mahdottomuus.
– Vanhat ennätysrekisterit siis jäävät elämään omaa aikaansa ja niihin päivitetään vastaisuudessa vain 1900-luvulla saatuja ennätyskaloja, ennätyskalarekisterin sihteeri Jaana Vetikko mainitsee.
Uuteen rekisteriin kerätään tietoja 2000-luvun ennätyskaloista. Uutuutena rekisteriin on otettu mukaan myös rapulajit.
Jokaiselle kala- ja rapulajille on määrätty uuteen Suomen ennätyskalarekisteriin alin paino- tai pituusraja, jonka ylittävät kalat tai ravut pääsevät Suomen ennätyskalalautakunnan tutkittavaksi ja hyväksyttäväksi.
Isoiksi kasvavilla kaloilla ratkaiseva mitta on paino, pikkukaloilla ja ravuilla se on pituus. Joidenkin harvinaisten lajien kohdalla ei alamittaa ole määritelty, mutta näistäkin lajeista odotetaan saalistietoja rekisteriin.
Esimerkkejä Suomen ennätysrekisterin kaloista 2000-luvulta
Ahven, 2 470 grammaa, saatu vuonna 2005 pilkillä Luopioisista.
Hauki, 17 860 grammaa, 2005, verkko, Suomenlahti.
Karppi, 21 440 grammaa, 2004, tuulastus, Lohja.
Kuha, 13 690 grammaa, 2004, verkko, Askola.
Lahna, 7 450 grammaa, 2003, verkko, Imatra.
Järvilohi, 12 400 grammaa, 2002, verkko, Kangasniemi.
Made, 8 040 grammaa, 2008, madepilkki, Pulkkila.
Nieriä, 6 400 grammaa, 2002, uistelu, Savitaipale.
Siika, 7 080 grammaa, 2000, uistelu, Nummi-Pusula.
Särki, 1 240 grammaa, 2007, onki, Posio
Säyne, 3 890 grammaa, 2006, verkko, Uusikaupunki.
Järvitaimen, 10 150 grammaa, 2001, virveli, Nokia.
Kirjolohen aiempi ennätys, 7 100 grammaa, 2000 virveli, Lapua.
Lisätietoja internetosoitteesta www.vapaa-ajankalastaja.fi/ennatyskala.
Kati Myllys
