– Joskus on ollut pakko itkeä. Joskus taas naurattaa koko homman kornius. Nyt kun on vuosi harjoiteltu ja saatu kokemusta, asiaan suhtautuu lähinnä kylmän rauhallisesti, miettii Päivi Vento.
Työttömyys rikkoo arjen rakennelman
24.01. 14:11
Työttömyydessä on vaikea nähdä hyviä puolia. Varsinkaan jos on sinniteltävä peruspäivärahalla.
– On aikaa, mutta ei ole rahaa. Ja vaikka on aikaa, estää oma turhautuminen ajankäytön ilmaiseksi tarjolla oleviin asioihin. On aikaa, mutta on mietittävä joka bensalitra jonka kuluttaa. On aikaa, mutta ei pysty kohentamaan omaa tilannetta esimerkiksi tekemällä vaikka siivouksia vanhuksille, koska se on ”laitonta”.
Näin pohtii vuoden työttömyyden kokemuksella Päivi Vento, keski-ikäinen nainen, joka on ikänsä tottunut tekemään töitä, täysillä ja intohimoisesti. Niinpä työttömäksi jääminen herättääkin valtaisan kysymys- ja katkeruusryöpyn.
Hyviäkin asioita vuoden tilinpäätöksestä löytyy: Päivi ei ole sortunut pikavippikierteeseen, hän on saanut ystävällistä ja empaattista palvelua virastoista ja myönteinen asenne ja iloinen mieli ovat myös auttaneet vaikeina aikoina.
– Siitä olen erityisen onnellinen, että kaikki ovat osoittaneet olevansa ystäviä myös tämän epäonnisen vuoden aikana. Kukaan ei ole liuennut, päinvastoin, olen saanut ihan konkreettista apua. Nyt tulevaisuus näyttää valoisammalta, sillä töitäkin on taas tiedossa.
Lue lisää sunnuntain lehdestä.
