Norppa joutuu entistä useammin synnyttämään avojäälle. Jos näkee norpan jäällä, sitä ei pidä lähestyä vaan ilmoittaa havainnosta Metsähallitukselle.
Saimaannorpan suojelussa tuli kiire
02.02. 08:51
Saimaannorpalla menee nyt paljon huonommin kuin vielä muutama vuosi sitten näytti, eikä käänne ole ehtinyt suuren yleisön tietoisuuteen.
Ilmastonmuutos toi kokonaan uuden kuolonuhan. Tuli kiire suojelun tehostamiseen.
Rantakinoksia pesäntekoon ei aina ole lainkaan, tai sitten höttölumeen tehty pesä voi romahtaa. Entistä useammin poikanen syntyy avojäälle ja altistuu kaikenlaisille vaaroille.
Lisääntynyttä pesäkuolleisuutta täytyy kompensoida vähentämällä muita kuolemia. Käytännössä ainoa tehokas keino on suojella norppia kalaverkkoihin sotkeutumiselta.
Kanta kestäisi kyllä sellaisenkin 30 prosentin pesäkuolleisuuden, joka nähtiin kurjina talvina 2006 ja 2007, ellei olisi muuta ylimääräistä uhkaa. Kalastusrajoitusalueita on laajennettava nopeasti.
Norppakanta kasvoi vuoden 1990 noin 190 yksilöstä vuoteen 2005 asti, jolloin määräksi arvioitiin 280. Sitten kaksi peräkkäistä huonoa vuotta käänsi määrän laskuun. Nyt norppia on noin 260. Uusia alkaa syntyä parin viikon kuluttua.
Vuosien 2006 ja 2007 erittäin pienet ikäluokat tulevat sukukypsiksi vuosina 2011 ja 2012. Silloin synnytysten määrä notkahtaa. Peräkkäiset huonot lisääntymisvuodet ovat pienelle norppakannalle erittäin vaarallisia.
Ennen noita kriittisiä vuosia syntyvät ikäluokat olisi saatava säilymään mahdollisimman isoina, jotta yli 20 prosenttia niihin kuuluvista norpista selviytyisi sukukypsiksi eli viisivuotiaiksi. Alle yksivuotiaita kuutteja kuolee erittäin paljon, ja kahdessa tapauksessa kolmesta syynä on kalanpyydys.
Saimaalla norppakannan ikärakenne onkin erittäin vino, aivan toisenlainen kuin esimerkiksi Jäämerellä, missä vanhat ikäluokat seisovat nuorella ja leveällä jalustalla kuten luontaisesti kuuluukin.
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä haluaa yksimielisesti laajentaa keväisiä kalastusrajoitusalueita. Keinoista saatiin aikaan kompromissi, jossa on kaksi ehtoa.
Kaksi vuotta jatketaan nykymenolla eli yritetään sopimuksin kolminkertaistaa verkkokalastusrajoitusten pinta-ala nykyisestään. Tämä edellyttää kuitenkin, että ministeriö osoittaa ennen huhtikuuta lisää rahaa 300 000 euroa tälle vuodelle. Ellei, asetusta muutetaan huhtikuussa.
Toinen kynnys laukeaa kahden vuoden kuluttua. Ellei tavoitteeseen ole päästy sopimuksin, kalastuslain mukaisella asetuksella kielletään verkkokalastus 1800 neliökilometrin suuruisella alueella huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun.
Asia on nyt ministeriön käsissä.
Ne saimaannorppa-alueet, joilla on vain muutama synnyttävä naaras, ovat vaarassa autioitua jo satunnaisten tekijöiden vuoksi. Pitkäikäisen, hitaasti lisääntyvän lajin pienikin ylimääräinen kuolleisuuden lisäys voi olla kohtalokas.
Jo viiden hylkeen lisäkuolema suurentaa sukupuuton riskiä merkittävästi, vaikka kanta olisi kahden prosentin vuotuisessa kasvussa.
Pyhäselän ja Oriveden tilanne on erittäin huono. Nyt samanlainen autioituminen uhkaa useaa lisääntymisaluetta.
Tähän saakka norppakannan pienentyminen on kyetty estämään muun muassa lopettamalla Saimaan talvijuoksutukset, sopimalla verkkokalastusrajoituksista, rajoittamalla kalastusta Natura-alueilla ja vaikuttamalla maankäyttöön.
Lisää aiheesta luettavissa Itä-Savon ja Länsi-Savon Luonnossa-sivuilta maanantaina 2.2.
Pertti Martiskainen
