Kevään paisteessa olo voi käydä tukalaksi. Valo voimistaa fyysistä aktiivisuutta, mutta valon ajoittuminen iltaan hidastaa keskuskellon käyntiä.
Sisäinen kellokin on ajastettava
28.03. 10:52
Kevätaurinko on useimmille ihastus, mutta joillekin kauhistus. Kuuluipa kumpaan ryhmään tahansa, sisäinen kellomme on koetuksella kesäaikaan siirryttäessä.
Viime yönä kelloja siirrettin tunnilla eteenpäin, sillä Suomessa otettiin käyttöön kesäaika vuonna 1981.
Aikabiologian akatemiatutkija Timo Partonen Terveyden ja Hyvinvoinninlaitokselta tietää kellopelin vaikutukset. Hän on tutkinut muun muassa kaamosmasennusta sekä kesä- ja talviaikaan siirtymisen vaikutuksia.
Miten siirtymät vaikuttavat ihmiseen?
– Nukkuminen huonontuu, eli yöunesta tulee kevyempää ja katkonaisempaa. On vaikea saada unta samaan aikaan kuin tavallisesti. Tätä jatkuu noin viikon.
– Keväällä tapahtuva siirto on syksyä raskaampi, koska meiltä viedään tunti yöunesta pois.
Ei siis ole samantekevää, onko valoa enemmän aamulla vai illalla?
– Ei ollenkaan. Aamussa valoa pitäisi olla enemmän. Sisäinen kello saa nopeammin uudesta aikataulusta kiinni, kun sille kerrotaan, että viiden ja yhdeksän välillä on paljon valoa. Näin hermosolut saavat kaipaamansa tiedon.
Yksi tuntikin vaikuttaa?
– Hermosolut synnyttävät vuorokausirytmin ja ne seuraavat tarkoin pimeyttä ja valoa, ei siinä isoa siirtymää tarvita. Vaikutuksen vahvuus on tietysti yksilöllistä. Parhaassa tilanteessa ovat 20-40 -vuotiaat, joilla vuorokausirytmi on joustava. Pienillä lapsilla nukahtamiset ja heräämiset eivät suju entiseen tapaan. Samoin vanhoilla on kadonnut joustavuus elimistön vuorokausirytmeistä. Pienikin siirtymä näkyy unen heikkenemisenä.
Lue lisää sunnuntain Länsi-Savosta
