Elli Aaltonen toivoo, että päättäjät eivät säikähtäisi vaikeaa sosiaali- ja terveydenhuollon kieltä, vaan ottaisivat asioista selvää ja puolustaisivat itse tärkeiksi kokemiaan asioita rohkeasti.
Hyvinvointia selkokielellä
13.06. 14:28
Sosiaali- ja terveydenhuollon ala vilisee hämmentäviä ammattitermejä, hankkeita ja laitoksia, jotka eivät maallikoille sano oikein mitään.
Itä-Suomen läänin sosiaali- ja terveysneuvos Elli Aaltonen selittää niistä kinkkisimmät.
Sosiaali- ja terveydenhuollosta puhutaan usein hyvinvointialana. Mitä on hyvinvointi?
– Ihminen voi kokea hyvinvoinnin eri tavoin. Toiselle jokin toinen asia on merkittävämpi asia hyvinvoinnin kannalta kuin jollekin toiselle. Usein sen perustan muodostavat sosiaali- ja terveydenhuolto, mutta siihen kuuluvat myös esimerkiksi sivistys, asuminen, turvallisuus ja työ.
Mistä sitten tietää, voivatko ihmiset hyvin eli miten hyvinvointia voi mitata?
– Sitä voi mitata joko keräämällä tietoja viranomaisilta esimerkiksi lääkäripalveluiden saatavuudesta ja työllisyysasteesta tai sitten kysymällä ihmisiltä itseltään, ovatko he tyytyväisiä oloonsa.
Onko hyvinvoinnin mittaamisessa järkeä, kun se on kuitenkin niin yksilöllinen asia?
– Mittauksia tarvitaan, jotta palveluja voitaisiin muokata saatujen tietojen mukaisesti oikeanlaisiksi ja tarkoituksenmukaisiksi. Mittarit ovat myös yksi valvonnan väline.
Työ- ja elinkeinoministeriö hoputtaa kuntia ja yrityksiä kehittämiskumppanuuteen sosiaali- ja terveydenhuollossa. Mitä se tarkoittaa käytännössä?
– Julkisen sektorin lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavat tulevaisuudessa yhä enemmän myös yksityinen sektori eli yrittäjät. Mukana on myös kolmas sektori eli esimerkiksi järjestöt sellaisissa asioissa, joita ei voi palvelullistaa. Ne ovat asioita, jotka liittyvät ihmisten arkielämään, yksinäisyyteen tai turvattomuuteen.
Olet itse Sata-komitean jäsen. Mikä se on?
– Useista eri alojen asiantuntijoista koostuvan komitean tarkoitus on luoda sellainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka vähentää köyhyyttä, byrokratiaa ja kannustaa ihmisiä enemmän kuin passivoi.
– Monet asiat ovat jo edenneet, mutta paljon on vielä tehtävää. Laaja-alainen ja kauaskantoinen uudistus on tarpeen, sillä Suomessa tämän alueen lainsäädäntö on varsin hajanainen ja ristiriitainenkin. On tehty uutta lakia ennen kuin on nähty edellisen vaikutukset.
Lue lisää sunnuntain Länsi-Savosta.
