Nuorten vaikeista aamuista voi iltakukkumisen lisäksi syyttää biologiaa. – Selittäviä tekijöitä ovat puberteetti-iän hormonimuutokset, geneettiset taipumukset sekä nuorten luontainen kuuluminen joko aamu- tai iltatyypin ihmisiin, luettelee unitutkija Markku Partinen.
Keskieurooppalainen päivärytmi myös Suomeen
24.10. 21:30
Suomessa eletään edelleen tiukasti agraariaikaisella päivärytmillä, vaikka nyky-yhteiskunnassa olisi mahdollista järjestää niin opiskelun kuin työnteonkin aikataulut vastaamaan paremmin ihmisten luontaista fysiologiaa. Tunnin, parin rukkaus ajoitukseen toisi myös paremman työtuloksen.
Teini-ikäisten patistelu aamulla sängystä ylös on tuttua useimmille vanhemmille. Myös opettajista monet ovat turhautuneet aamun ensimmäisten tuntien opetukseen horroksessa nuokkuville nuorille.
Unitutkija Markku Partinen Helsingin yliopistosta vahvistaa kuitenkin tutkimustuloksin sen, että myös työikäisistä joka toinen haluaisi nukkua aamulla muutaman tunnin pidempään, ja olisi valmis jatkamaan työpäiväänsä vastaavasti illasta.
– Suomalaisista neljännes on selkeästi aamuvirkkuja ja toinen neljännes on vireimmillään iltaisin. Puolet työikäisistä sijoittuu tähän väliin, kuitenkin niin, että ovat rytmiltään pikemminkin kallellaan iltaan. Ideaalein työaika ajoittuu siis meilläkin keskieurooppalaisittain klo 9:n ja 19:n välille.
Lue lisää sunnuntain Itä-Savosta.
Sirpa Silmäri
