
Muurari Tuomo Luhtanen nauttii kättensä työstä.
13.06. 14:22
Pönttöuunien kysyntä on kasvanut kuuden vuoden aikana, tosin laman vaikutus näkyy tällä hetkellä kysynnässä.
1970-luvulla pönttöuuneja hakattiin pois tai niihin laitettiin sähkövastukset. Nyt vastuksia poistetaan ja uuneja otetaan takaisin käyttöön.
– Pönttöuunien tilaajissa on ihmisiä laidasta laitaan: joukossa on nuoria ja yli kahdeksankymppisiäkin, sanoo muurari Tuomo Luhtanen, joka latoo uutta tiilikehää pönttöuunin sisään. Raimo Pohjorannan kotitilan korjaustyöt ovat lähellä loppusuoraa, ja kesäkuun toisella viikolla taloon pystytettiin kaksi uutta pönttöuunia.
– Hiihtolomaviikolla purin entiset pönttöuunit pois. Ne oli tehty pula-aikana ja niin huonoista materiaaleista, että niitä ei voinut korjata, Pohjoranta kertoo.
Pohjoranta opettaa lukiolaisille fysiikkaa ja kemiaa Joensuun normaalikoulussa. Tähän saakka vuodesta 1974 tyhjillään ollut kotitila on ollut vapaa-ajan asuntona. Muutaman vuoden kuluttua koittavia eläkevuosiaan Pohjoranta on kaavaillut viettävänsä ympärivuotisesti lapsuuden maisemissa Savonrannan pohjoisreunalla.
Pönttöuunien laittaminen tuo tervetulleen lisän lämmönlähteisiin. Aiemmin on rakennettu tupaan varaavan takan, leivinuunin ja hellan yhdistelmä. Puulämmitykseen luottava mies kehuu ratkaisua.
– Erityisesti varaava takka on hyvä: sillä saa talon nopeasti lämpimäksi. Puuta on rajattomasti. Kun sähkö lakkaa tulemasta, tulee maalaisserkku mieleen.
Talon vanhin osa on rakennettu 1890-luvulla, uudempi pääty 1900-luvun puolella.
Lue lisää sunnuntain lehdestä.