Mikkelin SK:n pelaajat Aimo Mäenpää (edessä), Juha Vienola ja Pentti Rytkönen ovat yhdessä rovasti Ilpo Rekolan (pöydän päässä) kanssa järjestäneet peli-iltoja vangeille vuodesta 2001 alkaen.
Vankilashakkia Mikkelissä
15.03. 08:58
Mikkelin vankilan rovasti Ilpo Rekola tiedusteli syksyllä 2001 Mikkelin Shakkikerhon silloiselta puheenjohtajalta Aimo Mäenpäältä, olisiko kerholla halukkuutta järjestää shakkia harrastaville vangeille peli-ilta kerran kuukaudessa yhdessä kerhon omien pelaajien kanssa.
Rovasti Rekolan mielestä tämä olisi erinomaista sosiaalista kanssakäymistä ja lähentäisi vankien yhteydenpitoa muun yhteiskunnan kanssa yhteisen harrastuksen parissa.
Mäenpää piti ehdotusta erinomaisena ja uskoi kerhossa olevan riittävästi pelaajia, jotka olisivat halukkaita yhteistyöhön vankilan kanssa.
Ensimmäinen peli-ilta järjestettiin lokakuussa 2001, jonka jälkeen näitä jatkettiin kerran kuukaudessa huhtikuulle 2002 saakka.
Kokemukset peli-illoista olivat niin myönteisiä, että rovasti Rekola toivoi Mikkelin Shakkikerhon ja vankilan yhteistyön jatkuvan myös seuraavina vuosina. Mikkelin Shakkikerho oli valmis yhteistyöhön edelleen ja tänä vuonna alkoi jo kymmenes vuosi shakkiharrastuksen ylläpitämiseksi ja edistämiseksi vankilassa.
Kerholle on tästä ollut myös huomattavaa taloudellista hyötyä vankilan antamien palkintolahjoitusten muodossa.
Peli-iltoja on ollut syys- ja kevätkaudella kerran viikossa ja ne ovat olleet noin 1,5 tunnin pituisia. Kesäaikana ei ole pelattu. Vankeja on ollut pelaamassa 2-5 peli-illassa. Pelitaso on vaihdellut vasta-alkajasta aina toisen luokan tasoon saakka.
Kerhon pelaajien vastustajina on ollut suomalaisia, venäläisiä, virolaisia ja saksalaisia vankeja Shakkikelloja ei peleissä ole käytetty.
Vangit pelaavat myös paljon keskenään ja shakin harrastus vankilassa onkin eräs suosituimmista talviajan harrastuksista.
Mikkelin Shakkikerhoa ovat edustaneet alusta alkaen Aimo Mäenpää, Pentti Rytkönen ja Juha Vienola.
Mikkelin vankila on todennäköisesti maassamme ainoa, jossa on järjestettyä shakkitoimintaa yhdessä paikkakunnan shakkikerhon kanssa
Vankilan turvallisuusmääräykset ovat tietenkin tiukat. Niinpä edellä mainituista kerhon pelaajista otettiin vankilan arkistoon profiili- ja rintakuvat sekä sormenjäljet tunnistamista varten.
Sisätiloihin kerhon pelaajat pääsevät vasta, kun vartijat ovat tunnistaneet tulijat. Lisäksi ennen kerhohuoneeseen päästämistä pitää kulkea metallinpaljastimen läpi. Vangit tulevat kerhohuoneeseen vartijoiden saattamina ja poistuvat sieltä samalla tavalla.
Rovasti Rekola on ollut Mikkelin vankilan palveluksessa 36 vuotta. Aikaisemmin hän oli seurakuntapastorina viisi vuotta. Hän on nyt 63-vuotias eikä ole vielä päättänyt jatkaako hän nykyisessä toimessa edelleen vai jääkö eläkkeelle tämän vuoden jälkeen.
Hänen isänsä Esko Rekola toimi 1960- ja 1970- luvulla viidessä eri hallituksessa valtiovarainministerinä sekä ulkomaankauppaministerinä.
Poliittinen ura ei Ilpo Rekolaa kuitenkaan kiinnostanut, sillä hän sai voimakkaan hengellisen herätyksen jo rippikoulussa eikä sen jälkeen enää ajatellutkaan muita tehtäviä kuin kouluttautua papin virkaan.
Rekolan tehtäviin vankilassa kuuluvat kaikki samat virkatehtävät kuin seurakuntapastoreillakin on.
Tärkeän osuuden muodostavat myös sosiaalinen ja hengellinen työ ja keskustelut vankien kanssa päivittäisillä kiertokäynneillä.
Uhkaavia väkivaltatilanteita ei hänen pitkällä urallaan ole vankien kanssa syntynyt. Ehkä väkivaltaisin tapaus oli, kun eräs vanki heitti häntä virsikirjalla päähän. Vangeille on myös tärkeä saada purkautua silloin tällöin.
Mikkelin lääninvankilan perustaminen liittyi niihin järjestelyihin, joita alueella tehtiin 1830-luvulla.
Kun keisari Nikolai I julisti Mikkelin kaupungin perustetuksi 7.03.1838, päätettiin myös lääninhallituksen ja muiden julkisten rakennusten rakentamisesta.
Senaatti antoi vankilasuunnitelmat Mikkelin asemakaavan laatijan, intendentti Carl Ludvig Engelin valmisteltavaksi. Engel sai Mikkelin lääninvankilan piirustukset valmiiksi vuonna 1840. Nuo suunnitelmat olivatkin Engelin viimeisten joukossa, sillä hän kuoli pian niiden valmistumisen jälkeen.
Lokakuussa 1843 valmistunut ja tänä vuonna 166 vuotta täyttänyt vankila oli kaupungin harvoja useampikerroksisia kivitaloja ja on lääninhallituksen rakennusten ohella alkuperäisiä vanhimpia rakennuksia Mikkelissä.
Mikkelin lääninvankilassa säilytetyistä valtiollisista vangeista kuuluisin lienee kirjailija ja runoilija Ilmari Kianto, joka vietti vankilassa tutkintavankina kolme kuukautta alkuvuodesta 1940.
Kiannon kohtaloksi koitui viimeinen yö hänen rakastamassaan Turjanlinnassa, kun muu väki oli jo evakuoitu venäläisten joukkojen lähestyessä.
Onnettomana ja hiukan nauttineena Kianto valmistautui jättämään kotinsa ja keksi lähtiessään jättää kuistin pöydälle sikarilaatikkoon venäjäksi kirjoitetun tekstin:
"Venäläiset toverit! Kunnioittakaa sivumenolla köyhän kirjailijan kotia. Tuossa on saari autiona ynnä huvila itään päin muine rakennuksineen"
Sikarilaatikon löysivät kuitenkin suomalaiset sotilaat ja Kiannon tulkittiin yrittäneen neuvoa venäläisille tietä ja hänet asetettiin syytteeseen maanpetoksesta.
Lähde: Mikkelin lääninvankila 150 vuotta.
Aimo Mäenpää
