Perjantai, 23. kesäkuu 2017
Aatu, Aatto

Kolumni: Isänmaallinen reaalipoliitikko

19.05.201714:00
2
  • Markku Kumpunen kolumnikuva

    Markku Kumpunen Kuva: Kimmo Seppälä

Markku Kumpunen
@kaakonviestinta.fi
Suomen itsenäisyyden juhlavuosi on saanut monet pohtimaan, mikä lopulta ratkaisi Suomen itsenäisyyden. Oliko se jääkäriliike, itsenäisyysjulistus, sisällissota vai V.I. Leninin antama tunnustus? Kaikilla on kannattajansa.
Olen viime ajat lueskellut entisen valtiosihteeri Risto Volasen (kesk.) tuoretta kirjaa Suomen synty ja kuohuva Eurooppa. Urakka on vielä vähän kesken, mutta lukemani perusteella vastaisin, ettei mikään mainituista. Ei ainakaan pelkästään.

Volanen tuo kirjassaan esiin J.V. Snellmanin ajatuksia itsenäisyydestä. Snellman oli yksi vaikutusvaltaisimmista fennomaaneista 1800-luvun Suomessa. Snellman pohti paljon sitä, miten silloin vielä autonomisen Suomen valtion ja suomalaisuuden — kielen ja kulttuurin — asemaa voidaan vahvistaa kuohuvassa maailmassa. Volasen mukaan Snellmanin kansallisuusaatteen ydintä on ihmisen halu täydellistää itseään ja isänmaataan. Halu toimintaan herää, kun ihminen käsittää isänmaansa omakseen ja sen seurauksena haluaa kohottaa sitä. 

Snellmanin ajatukset sopivat mielestäni erinomaisen hyvin presidentti Mauno Koivistoon. Viime perjantaina, Snellmanin päivänä, menehtyneen Koiviston ura satamajätkästä valtakunnan huipulle kertoo halusta täydellistää itseään ja siinä samalla isänmaataan. 
Kovissa paikoissa sodan käyneellä miehellä oli myös realistinen käsitys siitä, mitä voi seurata, kun valtioiden välinen diplomatia epäonnistuu. Koivistoa moitittiin liiallisesta varovaisuudesta Baltian maiden itsenäistyessä. Siinä ja myös nykyisen presidentin kannanotoissa voi nähdä snellmanilaista ajattelua, jonka mukaan ”vain nuoruuden kuvitelmissa kansakunnat vaikuttavat ihmiskunnan hyväksi uhrautumalla toistensa puolesta. Todellisuudessa jokainen kansankunta tavoittelee omia etujaan, ja niin sen pitääkin tehdä.”
Kirjoittaja on Kaakon Viestinnän mielipidetoimittaja.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Historia toistaa ... (kirjautumaton)
" vain nuoruuden kuvitelmissa kansakunnat vaikuttavat ihmiskunnan hyväksi uhrautumalla toistensa puolesta. Todellisuudessa jokainen kansankunta tavoittelee omia etujaan, ja niin sen pitääkin tehdä.” Olen samaa mieltä. Mutta liittovaltiokehitys ei ole Suomelle hyväksi, koska Suomi on nuori maa ja punaiset vs valkoiset taistelusta ei ole tarpeeksi aikaa, jotta maamme olisi myös osa muuta Eurooppaa. Suomen tulee eheytyä edelleen " toisen vallan alaisena olemisesta". Suomalainen identiteetti on vielä verso, ja jos se ei kasva, seuraa populismia ja nationalismia, mikä on hyväksi tälle maalle nyt, sillä EU : n "kuunteluoppilaana" oleminen repii kansaa -se on aivan selvää. Jos identiteetti on vahva, kahtiajakautumista ei tapahdu enää. Tämä politiikkojen tulee muistaa.

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä