-
Kotihoitoon. Kirjoittajien mukaan kodeista on tehty jatkohoitopaikkoja taloudellisen hyötynäkökulman perusteella ilman riittävää panostusta perheitä tukeviin toimiin ja palveluihin.
Länsi-Savossa 9.6.2012 esiteltiin Mikkelin sosiaali- ja terveystoimen säästökohteina tehostetun palveluasumisen ja kotihoidon karsimista. Etelä-Savon sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Matti Suistomaa totesi, että omaisten ja hoitavien lääkäreiden on oltava mukana keskusteltaessa eri potilasryhmien hoitoon panostamisesta.
Kiitokset tästä näkemyksestä! Erityisesti pitkäaikaissairaiden ja vaikeavammaisten henkilöiden omaisten ääntä on aika kuulla juuri nyt.
Laitospaikkojen vähentämisen johdosta hoivavastuu on siirtynyt koteihin. Kodeista on tehty jatkohoitopaikkoja taloudellisen hyötynäkökulman perusteella ilman riittävää panostusta perheitä tukeviin toimiin ja palveluihin.
Osa omaisista on joutunut raskaisiin hoivatilanteisiin. Yhdistyksellemme on tullut viestejä omaishoitajilta, jotka kokevat tulleensa petetyiksi.
Hoivatilanteet kotona ovat vaativia. Ne sitovat omaisen ympärivuorokautiseen vastuuseen. Omaisille tärkeät lepohetket ja vapaat järjestyvät joko tehostetun palveluasumisen tai kotihoidon palvelujen avulla.
Ilman näitä palveluja omaishoito ei toimi eikä ole lain edellyttämällä tavalla tuettua. Kotona hoidettavat läheiset tarvitsevat omaisen työpanoksen rinnalle usein myös kotisairaanhoidon ja sijaishoitajan palveluja sekä lyhytaikaishoitojaksoja.
Tehostetun palveluasumisen karsiminen vaikuttaa omaishoitoperheisiin. Yhdistyksemme tietoon on tullut tilanteita, joissa omaishoitajuus on alkanut pakkokotiutuksella sairaalasta.
Kotiutus ns. myydään omaiselle, koska muita vaihtoehtoja jatkohoidon järjestämiselle ei ole.
Lainsäädäntö ei velvoita omaisia ottamaan hoivavastuuta ja kantamaan sitä oman hyvinvointinsa hinnalla. Vastuu on kunnalla.
Osa iäkkäistä omaishoitajista on joutunut kohtuuttomiin tilanteisiin, kun omaishoidosta on haluttu luopua oman terveydentilan heikkenemisen vuoksi. Kun korvaavaa laitos- tai palvelutalopaikkaa ei järjesty, on hoivatyötä jouduttu jatkamaan omien voimien äärirajoille.
Myös kuntoutusosastoilla odotetaan paikkaa tehostettuun palveluasumiseen. Tässä tilanteessa suunnitelmaa palveluasumisen paikkojen vähentämisestä on vaikea käsittää.
Avohoidon ja kodinomaisten palvelujen karsimisella säästöt jäävät lyhytaikaisiksi ja aiheuttavat uusia kustannusvirtoja kunnalle. Riittävien palvelujen sekä kriisipaikkojen puuttuessa omaishoitotilanteet kärjistyvät siihen, että erikoissairaanhoidon päivystyksessä on kaksi hoidettavaa yhden sijaan.
Pitkäaikaissairaiden ja vammaisten sekä heidän omaistensa selviytymistä tukevia palveluja kehittämällä ennaltaehkäistään sekä viivytetään laitoshoidon ja palveluasumisen tarvetta.
Tutkimuksissa on todennettu, että perhettä auttavat ne palvelut, jotka he itse katsovat tarpeelliseksi. Ulkopuolelta määrätyt palvelut jätetään käyttämättä.
Yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger toteaa Setlementti-lehdessä:
”Käynnissä on selvä kampanja, jolla vanhat ihmiset totutetaan olemaan odottamatta kunnalta mitään. Julkisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin kohdistuvia odotuksia on pitänyt alentaa, jotteivät jatkossa yhä suuremmat ikäihmisten ikäluokat odottaisi saavansa apua kunnalta ja protestoisi jäädessään ilman palveluja. Menetelminä odotusten alentamiseen ovat toimineet palvelujen saatavuuden huonontamisen lisäksi niiden laadun heikentäminen sekä käyttäjämaksujen korottaminen. Kun vanhat ihmiset eivät enää odota saavansa palveluja ja lopettavat niiden hakemisen, tavoite on saavutettu. Samalla päättäjät voivat huoahtaa helpotuksesta: hoivapalvelujen tarjonta kattaa jälleen niiden kysynnän.”
Omaishoitoperheiden puolesta toivomme, että Mikkelin seudulla ei liitytä tähän Krögerin mainitsemaan kampanjaan.
hallituksen puheenjohtaja
toiminnanohjaaja
projektityöntekijä
Mikkelin seudun Omaishoitajat ja Läheiset ry
Lisää uusi kommentti