Lauantai, 29. heinäkuu 2017
Olavi, Olli

Lukijalta: Liittoon kuulumaton työntekijä on kuin myymälävaras

01.06.201708:00
101

Suomen ensimmäinen ammattiyhdistys perustettiin 1869. Nyt ammattiliittoja on 80 ja niissä 2,2 miljoonaa jäsentä, työnantajia edustaa noin 30 työnantajaliittoa. 1940-luvulta alkaen työntekijät ja työnantajat ovat tehneet yhteisiä valtakunnallisia työehtosopimuksia.
Valtakunnalliset työehtosopimukset edistävät tasa-arvoista kohtelua. Jos työehtosopimuksia ei olisi, jokainen työntekijä joutuisi neuvottelemaan oman palkkansa, työtuntinsa, lomansa, sairauspoissaolot, työterveyden, äitiysvapaat, opintovapaat, työttömyyskorvaukset, irtisanomisperusteet, eläkkeet sekä lukuisan määrän muita asioita.
Työehtosopimukset eivät ole estäneet paikallista sopimista. Parhaiten paikallinen sopiminen onnistuu yrityksissä, joissa työntekijät luottavat omistajaan, luottamuksen johdosta työntekijät ovat taloudellisesti tiukkoina aikoina esittäneet joustoa työajoissa ja määräaikaista palkkojen alentamista.
Ilman valtakunnallisia työehtosopimuksia tappiota tekevä yritys laskisi yksipuolisesti työntekijöiden palkkoja, lisäisi työtunteja ja heikentäisi työntekijöiden asemaa. Kannattavat yritykset joutuisivat tekemään saman pysyäkseen kilpailussa mukana. Lopulta työnantajat eivät saisi kulujaan katettua, eikä työväestöllä olisi ostovoimaa, työntekijöitä irtisanottaisiin, yrittäjien työtunnit kasvaisivat ja konkurssien määrä lisääntyisi.
Muun muassa 200 000 työntekijää koskeva sote-uudistuksen työnantajamuutos neuvotellaan työntekijäliittojen ja työnantajaliittojen kanssa. Ilman yhteispeliä edessä olisi enemmän epätietoisuutta, mielenosoituksia ja lakkoja.
Ammattiliittoihin ja työnantajaliittoihin kuuluvat maksavat kaiken neuvottelu- ja luottamustoiminnan, josta kaikki suomalaiset hyötyvät. Liittoihin kuulumattomien toimintaa voi verrata kaupasta varastamiseen, rehelliset kansalaiset maksavat varastetut tuotteet omien ostostensa hinnoissa.

Jarno Strengell
pääluottamusmies
Mikkeli

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä taxman (kirjautumaton)
Liittoihin kuulumattomat joutuvat nyt maksamaan työttömyysvakuutusmaksua palkastaan, vaikka eivät kuulu liittojen kassoihin, eivätkä saa siten maksuistaan mitään etua ansiosidonnaisen päivärahan muodossa. Tämä kestämätön lainkohta olisi korjattava. Työehtosopimusten yleissitovuus on menneen ajan jäänne ja ammattiliittoihin kuulumattomien tulisi saada sopia asioistaan itse.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Jarno Strengell nimittelee ihmisiä myymälävarkaiksi. Käsittämätöntä puhetta ja näillä avuilla kaupungin hallitukseen....kyllä Mikkeli on hyvissä käsissä. Tiedoksesi Jarno, että jokainen voi henkilökohtaisesti päättää kuuluuko liittoon vai ei.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
" Ilman yhteispeliä edessä olisi enemmän epätietoisuutta, mielenosoituksia ja lakkoja. " Ilman ay-liikettä edessä olisi normaalia yhteistyötä, elääkseen normaalisti normaalia työtä tekevä kansa, ilman huippukalliita lakkoja, epätietoisuutta ja ay-jäsenmaksuja ! Aivan turha välikäsi tämä SDP n ay-rahastus. Ihmettelen, että demariäänestäjät menevät tuohon halpaan tällä vuosituhannella vielä. Miksi maksatte ay-koneiston palkat ? Täysin turha koneisto, koska eduskunta voi säätä lailla työelämän pelisäännöt -mihin ay-liikettä siis tarvitaan ?

Sivut

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä

Kommentoidut