Torstai, 25. toukokuu 2017
Urpo

Lukijalta: Mikkelin taloudessa tasapainoillaan

20.03.201708:15
35

Kilpailu kaupunkien ja alueiden välillä on kova. Tilastokeskuksen väestöennusteet ovat huolestuttavaa luettavaa Mikkelin ja Etelä-Savon kannalta: työikäisten ja lasten määrä laskee. Mikkeli on pyrkinyt vaikuttamaan asiaan kasvattamalla vetovoimaansa kehittämishankkein. Tarvitsemme kasvua, työpaikkoja ja verotuloja turvataksemme palvelumme.
Kaupungilla on huomattava omaisuus ja kaupunkikonsernin tase on ylijäämäinen. Velkamäärää on kritisoitu, mutta sitä päästään vähentämään vuoden 2020 jälkeen kun jätevedenpuhdistamon yhteensä 40 miljoonan investointi on tehty. Korot ovat kuitenkin alhaiset ja velkasalkut on suojattu korkojen nousua vastaan. Kunnan investoinnit on tehty pääsääntöisesti taselainoin, joten tunnusluvut kertovat avoimesti taloustilanteen.

Toimintakate kuvaa kunnan toiminnan tehokkuutta. Mikkelissä viime vuoden toimintakate parani. Se on selkeä talouden tervehtymisen merkki. Osa valtuustokauden alussa sovituista, yhteensä noin 16 miljoonan euron talouden sopeutustoimenpiteistä saatiin toteutettua. Osa odottaa toteutumista Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä.
Kuntaliiton konsulttiyritys FCG on koonnut tietokannan kuntien kustannuksista vuodelta 2015 sekä Tilastokeskuksen tiedot vuosilta 2008- 2014. Sen avulla kunnat voivat verrata kustannuksiaan muihin kuntiin.  
Jos verrataan Mikkelin kustannuksia lasta/oppilasta/asukasta kohden toimialan toiseksi alhaisimman kustannuksen kuntaan, saadaan esimerkkinä seuraavia summia, jotka Mikkeli voisi säästää, jos se olisi toiseksi kustannustehokkain: päivähoito 2,7 miljoonaa, perusopetus 5,4 miljoonaa, liikenneväylät 7 miljoonaa euroa. Vertailukunnat ovat Jyväskylä, Seinäjoki ja Kouvola.  
Tilastoista ei käy ilmi, miksi palvelut tuotetaan eri kunnissa erilaisin kustannuksin. Kuntien on itse analysoitava kustannustensa muodostuminen.

Mikkelin on parannettava toimintakatettaan, koska kustannustasomme on edelleen liian korkea tuloihin nähden. Kaupunkiorganisaation uudistus on käynnissä. Samalla tulee tehdä tarkoituksenmukaiset yhdistämiset ja omaisuusjärjestelyt kaupunkikonsernissa. 
Seuraavan valtuustokauden alussa tehtävä valtuustosopimus olisi oiva väline ohjaamaan isoja strategisia hankkeita, investointeja sekä toimenpiteitä, joilla taloutta korjataan ja velkamäärää hillitään. Kehittämissuunnitelmat tulee sopia koko kaupunkikonsernin tasolla elinvoiman ja kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä edellyttää yhteen hiileen puhaltamista ja sitoutumista yhdessä asetettuihin tavoitteisiin.

Seija Kuikka
kaupunginhallituksen puheenjohtaja, kuntavaaliehdokas (kesk.)
Mikkeli

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Erkki R (kirjautumaton)
Toimintakate ei kuvaa kunnan toiminnan tehokkuutta, vaikka kirjoituksessa niin väitetään. Toimintakate on toimintakulujen ja toimintatuottojen erotus. Se paranee, kun kulut pienenevät ja/tai tulot kasvavat. Kuluja saadaan pienenemmiksi esimerkiksi palveluja vähentämällä. Koska kuluissa on usein mukana myös kiinteitä menoja, toiminnan supistaminen johtaa yleensä yksikkökustannusten nousuun eli tehokkuuden huononemiseen. Toimintakate paranee myös asiakkailta perittäviä taksoja korottamalla. Tällä ei ole mitään vaikutusta tehokkuuteen. Toimintakatteen paraneminen ei siis tarkoita sitä, että toiminnan tehokkuus olisi kasvanut. Erkki Rantalainen

Lähettänyt käyttäjä Kamreeri (kirjautumaton)
Mikkelin kaupunginhallituksen puheenjohtajan kirjoitus tuo hyvin esiin heikon talousosaamisen. Kun taloustermitkin on valittu väärin ja esitetään arveluja konsulttitoimiston kuntavertailun luvuista - ollaan kovin kaukana talousosaamisesta. Selkeä oma näkemys taloudenhoidosta puuttuu. Mikkelin talous on huonossa kunnossa, kun verrataan lukuja verrokkikaupunkeihin. Konsernivelat ovat edelleen kasvamassa, ollen nyt jo yli 8000 €/asukas. Lukuisia investointeja on vielä maksamatta, jätevedenpuhdistamo, liikuntarakennus jne. , joista on jo rakentamispäätökset. Velat eivät siis ole pienenemässä. Nyt olisikin tärkeää saada Kaupungin luottamusjohtoon ihmisiä, jotka osaavat taloudenhoidon. Näin ei voi jatkaa, tai veroäyriä on pakko nostaa edelleen. Kuntalaisilla on oikeus vaatia hyvää talouskuria. Taidemuseon investointihanke on myös iso uhka hyvälle taloudenhoidolle. Onneksi vaaleissa kuntalaiset voivat vaikuttaa asiaan, nyt on muutoksen aika !

Lähettänyt käyttäjä Kommentti (kirjautumaton)
Mikkeli tulee pärjäämään tuossa kilpailussa hyvin. Viime vuodet on kaupungissa panostettu juuri niihin asioihin, jotka aktiiviväestöä kiinnostavat eli keskustan kehittämiseen, sairaalaan, Areenoihin ja liikuntapaikkoihin, koulujen ja päiväkotien rakentamiseen, senioriasumiseen, asuinrakentamiseen, kauniiseen asuinympäristöön, asuntomessuihin, satama-alue lähtee kehittymään keskustassakin Ristiinan satama on jo upeassa kunnossa, teollisuusyritykset ovat pikemminkin laajentuneet kuin supistuneet, uusia toimitiloja on rakennettu yksityisten toimesta, uusien alojen yrityksiä on tullut, valtiohallinnon alueellistamisessa Mikkeli sai paljon, kaupungin ja yritysten nykyjohto on nuorta ja kansainvälistä, paljon yksityisiä liikunta- ja lääkäripalveluja, kaupunki toimii niin palvelu-, matkailu- kuin hallintokaupunkinakin, teollisuuttakin on melko hyvin mutta päätöksenteon teollisuusvastaista asennettakin vielä jonkin verran takavuosien hallintokaupunkikehittämisen hengessä. Meillä on kaikki valttikortit käsissämme.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Oliko tarkoitus ihan oikeasti säästää nämä luvut:päivähoito 2,7 miljoonaa, perusopetus 5,4 miljoonaa, liikenneväylät 7 miljoonaa euroa? Voisiko kirjoittaja tarkastaa luvut tarkastamalla vuositoimintakatteet noilta toimialoilta?

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Epätoivo paistaa tästäkin kirjoituksesta. Mikkeli pitäisi kriisikuntana ottaa erityistarkastukseen. Minkäänlaista valtuustosopimusta, jolla ongelmat lakaistaan maton alle, ei saa tehdä. Nykyisen kaupunginhallituksen tekemien päätösten tarkastaminen on välttämätöntä, jotta talous saadaan terveelle pohjalle ja päätöksenteon ongelmat minimoitua jatkossa. Korkojen nousu on odottaa, velkataakka on sietämätön.

Lähettänyt käyttäjä Äänestän uutta ... (kirjautumaton)
Näin vaalien alla kuulee monelta mitä pitäisi tehdä. Useimmiten näitä aioita kertovat pitkän linjan valtuutetut. Miksi sitten asioille ei ole tehty mitään? Onko aika vaihtaa päättäjiä, jotta saataisiin uutta verta ja uusia ideoita talouden tasapainottamieen. Nythän meillä aina vaalien alla samat henkilöt kertovat vuodesta toiseen, että nämä ja nämä aiat pitäisi tehdä. Mikei sitten ei ole tehty. Työelämässä sellaiset, jotka eivät tee hommia saavat verokortin käteen.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Kunpa ei taas kerran äänestettäisi näitä samoja ihmisiä valtuustoon, sillä silloinhan ei mikään muutu paremmaksi, päinvastoin, velkamäärä kasvaa entisestään, kun nämä alkavat taas kehtittämään Mikkeliä. Olisipa valtuutetuillakin jokin järeämpi vastuu tekemisistään, eikä vain poliittinen.

Sivut

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä