Perjantai, 31. lokakuu 2014
Arto, Arttu, Artturi

”Koneet raastavat hermoja enemmän kuin kirjat”

19.10.201311:55
3
  • Lyseon koulu, Mikkeli. Tietoyhteydet tökkivät kouluissa.

    Äidinkielen opettaja Sari Noponen ja oppilaat Oskari Koponen, Pyry Vilkki, Timi Juutilainen, Simo Rautianen ja Petteri Dufva tuskailivat huonojen yhteyksien kanssa. Kuva: Jaakko Avikainen

Koulujen tietokoneet temppuilevat aiheuttaen päänvaivaa opettaijille ja opiskelijoille. Mikkelin Lyseon koulun 8-luokkalainen Toni Pietiläinen kirjoitti Helsingin Sanomien mielipideosastolle koulujen hitaista tietokoneista. Koneet alkavat raastaa hermoja enemmän kuin kirjat ja koneiden käynnistys ja nettiin pääsy on hidasta, kertoo Toni kirjoituksessaan.
-Ikävintä on, kun on työllä ja vaivalla jotain tehnyt ja sitten tulee hidastavia tekijöitä. Hidastus vie joskus paljon aikaa, ja sitten tulee kiire tehdä työ valmiiksi. Pahin tilanne on jos koko kone kaatuu. Siinä meni kaikki uurastus hukkaan.
 Reistailevan tekniikan ongelma on arkipäivää myös Lyseon äidinkielen lehtorille Sari Noposelle.
 -Opettajia koulutetaan paljon käyttämään tekniikkaa opetuksen tukena, mutta jos tulee vika, olemme pulassa, Noponen kuvailee.

Tämän hetken suurimpina ongelmina Noponen näkee juuri tulleet päivitykset ja huonon infon niistä, sekä verkon kantavuuden ongelmat. Lisäksi muita pieniä ongelmia pulpahtelee päivittäin. Ongelman ilmetessä avunkin hankkiminen on haasteellista.
 -Tekniikan toimivuudesta Mikkelissä vastaa neljä tahoa. Ongelman havaittuamme joudumme soittelemaan tahojen välillä kuka saisi asian kuntoon. Avunsaanti on hidasta ja opettajat turhautuneita, kertoo Noponen.
Koneet ovat nykyään tärkeä osa äidinkielen opiskelua. Niillä kerrataan esimerkiksi kokeisiin ja tehdään kirjoitelmia. Tekniikka ei ole siis vain opetuksen väline vaan myös kirjoitusalusta siinä missä paperikin. Suuressa roolissa tekniikka myös valinnaisaineiden kursseilla, joilla ei kirjoja käytetä.
-Netistä löytyy paljon hyviä harjoituksia. Opettajat osaavat tehdä koneilla, vaikka mitä kunhan ne ensin toimivat.
 
Yksi koneiden toimintaa ylläpitävistä tahoista on kaupungin leivissä työskentelevä Jorma Rannaste. Hänen mukaansa yleisimpiä koneiden ongelmia tuottavat täyttyneet keskusrekisterit ja välimuistit, jotka hidastavat konetta ja johtojen ja muiden erilaisten liitosten löystyminen. Ratkaisukaan ei ole helppo.
-Koneongelmat ratkeavat pääsääntöisesti vain rahalla. Esimerkiksi Mikkelissä nykyisen laitekannan päivittäminen niin, että laitekanta uudistuisi neljän vuoden kierrolla, maksaisi vuositasolla noin 120 000 euroa. Sen päälle tulevat av-laitetarpeet ja tabletit, interaktiiviset taulut/projektorit sekä niiden tarvitsemat varaosat ja huolto. Tämänhetkisellä rahoituksella päivittäminen vie aikaa.
Moni pulma on kuitenkin ratkeamassa Rannasteen mukaan piakkoin.
- Mikkelissä on parhaillaan alkamassa langattoman verkon saneeraus siten, että se vastaa lisääntyneeseen tarpeeseen - verkkoon pääsee omilla laitteilla, se on laiteriippumaton ja kantavuuteen kiinnitetään erityistä huomiota.
Harmaita hiuksia aiheuttaneiden tukipalvelujen hankalaan käytettävyyteen on ratkaisu tulossa. Tuelvaisuudessa käyttöön tulee vain yksi kanava ongelmien välittämiseen. KÄytäjä voi myös seurata ongelmanratkaisua netissä.
- Opettajat tarvitsevat toimivat koneet ja toimivan nettiyhteyden, että voivat keskittyä päätehtäväänsä, Rannaste toteaa.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Into K (kirjautumaton)
Opetusalan ammattilaiset, viimeksi Savonlinnan normaalikoulun Mikko Ripatti, ovat tuoneet julki huolensa Suomen koulujen tilasta ja ATK-taitojen jälkeenjääneisyydestä. Strategia on jäsentymätön ja virheellinenkin. Halpoja tabletteja (joilla ei tee opetuskäytössä mitään) ja älytauluja (hyöty kyseenalainen, hinta kallis) on hankittu, mutta nämä ovat joko rikki tai muuten vain käytttämättömiä. Luokkiin tarvittaisiin älypulpetit. Kannen avaamalla tulisi esiin iso näyttö, näppäimistö, hiiri ym. ja pulpetin rakenteisiin olisi kätketty tietokoneen keskusyksikkö (riittävän tehokas). Jokaisella oppilaalla olisi tällainen, oma käyttäjän salasana tekisi pulpetista henkilökohtaisen usean oppilaan käytössä. Luonnollisesti suuri osa oppimateriaalista olisi netissä, kirjoja ei tarvittaisi. Nokia voisi kehitellä tällaisen älypulpetin. Tietenkin siinä olisi langaton yhteys ja johdoton lataus, helposti vaihdettavat (halvat) komponentit vikatilanteiden varalle, jotta pulpetti olisi aina käytettävissä. Vahtimestari voisi vaihtaa esim. keskusyksikön välittunnilla. Tästä saisi myös vientiartikkelin ja näin Suomi pääsisi taas tieotekniikan kärkeen sieltä "jälkijunasta".

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

30.10. 13:05
30.10. 08:00
29.10. 20:40