Sunnuntai, 23. heinäkuu 2017
Olga, Oili

Markku Aholainen haluaa elinvoimaista kaupunkipolitiikkaa

18.06.201712:00
15
  • Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Markku Aholainen (sd.) sanoo, että velkaantumisen estämiseksi Mikkeli voi ottaa velkaa vain tuottaviin investointeihin. Kuva: Taru Hokkanen

Yli neljä vuosikymmentä Mikkelin seudun kuntapolitiikassa toiminut Markku Aholainen (sd.) johtaa uuden valtuustokauden ensimmäisen kaupunginhallituksen kokouksensa maanantaina.
Aholainen on kuntapolitiikassa lähes kaiken nähnyt, mutta tietää, että hallituksen puheenjohtajuus Mikkelin kokoisessa kaupungissa on keskeinen tehtävä.
Taustalla ovat huhtikuun kuntavaalien tulos, SDP:n ykkösasema ja jännitteinen viimeisen neljän vuoden valtuustokausi.
— Viime kausi oli kieltämättä vaikea, mutta en oikein välittäisi puhua menneestä. On rakennettava toisenlaista luottamusta, joka perustuu toistemme arvostamiseen.

Aholainen ei ole tyytyväinen viime vuosien ilmapiiriin.
— Asioiden valmistelu ei ole ollut rytmissä päätöksenteon kanssa, mikä on ollut omiaan herättämään kysymyksiä siitä, että mistä oikein on kyse.
— Tilanteeseen on monia syitä, mutta niiden ruotiminen ei vie asioita eteenpäin.
Kaupunkia on puhuttanut siilokulmaus taidemuseohankkeineen. Aholaista närästää rakennusoikeuden kilpailutus ja ennen muuta se, että alkuasetelmassa ei ollut poliittista ohjausta.
Poliittisen ohjauksen puute näkyy valmistelun ja päätöksenteon poukkoiluna.
— Päätöksenteon on oltava avointa, vaikka se sitten veisi pitempäänkin. Käydään ensin poliittinen keskustelu ja tehdään valmistelu sen mukaan. Nyt on keskusteltu vasta valtuustosalissa asiasta päätettäessä.

Päättyneellä valtuustokaudella Aholainen on nostanut esille sen, että sosiaali- ja terveystoimen säädöspohjaista rahoitusta on käytetty kaupungin muuhunkin toimintaan.
— Sotesta on irrotettu liikkumavaraa muuhun toimintaan 5—8 miljoonaa euroa vuodessa, siis yhden veroprosentin verran.
Aholainen pelkää, että seuraavaksi samassa asemassa on sivistystoimi. Hän ei tingi sivistystoimen rahoituksesta.
— Sivistystoimessa säädöspohjainen rahoitus, kaupungin oma verorahoitus ja valtionosuudet, on käytettävä sivistystoimeen, josta ei saa valua rahaa muuhun käyttötalouteen.
Mikkeli tarvitsee sivistystoimen rahoituksen varhaiskasvatuksesta lukio- ja ammattikoulutukseen saakka kaupungin kehittämiseksi vetovoimaisena maakunnan keskuksena.
— On otettava haltuun elinvoimatekijät. Palvelut ja nuorten tulevaisuus ovat etusijalla tai on turha puhua kaupungin kehityksestä ja elinvoimasta.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Työmies (kirjautumaton)
Lisää koulutuspaikkoja alueen yritysten tarpeisiin, eikä sellaisia oppilaitosten paikkoja , jotka hyödyttävät etelään muuttavien ja siellä olevia työnantajia. Ei se alueen vetovoima niin lisäänny, että koulutamme muualle muuttavia nuoria aikuisia ja alueen omat yritykset joutuvat hankkimaan vierasmaalaista työvoimaa työvoiman vuokrafirmoista. Lisää kehitystä ja kannustusta alueen yritysten kasvuun ja myyntiosaamiseen, että saamme seudullekin lisää työpaikkoja. Uudet työpaikat on peräänkuulutetun vetovoiman tärkein asia. Niitä lisää.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Onneksi hallituksen puheenjohtaja näkee näitä isoja strategisia kysymyksiä. Mikkelissä moni tietää, miten asioita hoidetaan, mutta mahdollisuutta vaikuttaa ei ole ollut. Huolehtikaa siitä, ettei asioita junailla kabineteissa, vaan ne kulkevat poliittisen prosessin läpi.

Lähettänyt käyttäjä Seuraaja
Aholaisella oikeat kokemukseen perustuvat otteet asioiden hoitoon. Päätettävät asiat on valmisteltava avoimesti ja valmiiksi ennen valtuustoon tuomista. Ja "loppukevennys", helpottaa monien kommentoijien päänsärkyä, kun ei tarvitse nykyistä valtuuston puheenjohtajaa leimata "näpertelijäksi ja riitelijäksi", kun päätöksien teko sujuu joustavasti.

Lähettänyt käyttäjä Aaretti kysyy! (kirjautumaton)
Mikkeli kehittää vetovoimaisuutta, kun katsoo asuntorakentamisen voluumia. "Uudet työpaikat on peräänkuulutetun vetovoiman tärkein asia", työpaikkoja tarvitaan ja uusia/lisää veronmaksajia, jotta saadaan kaupungin kulut tasapainoon. Tämän luulisi olevan päättäjien ykkösnyrkki! Meillä oli aikoinaan: Gaanintehdas, Karjaportti, Meijeri sekä Savonprikaati, ne oli ja meni. Aikoinaan joku kaupunginjohtaja ja kaupungin luottamusjohto järjesteli kaupunkiin Möltexin, jossa oli parhaimmillaan n.800 hlö töissä. Missä niitä puuhamiehiä nyt olis, joita tarvittaisiin aluetta kehittelemään muutakuin museoita?

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Nimerkki Aaretti. Kun Mölnteks tuli 1970 Suomeen ei se ollut ensisijaisesti kaupungin johdon saavutus. Ruotsi oli tullut liian kalliiksi lanka- ja vaatetuotannolle. Löytyi paikka jossa oli sopivan ikäistä työvoimaa eikä alan kilpailijoita työvoimasta. Kun Suomi tuli liian kalliiksi tuotanto siirrettiin 1990 Portugaliin ja sieltäkin se on jo siirtynyt halvempiin maihin. Onneksi jäi saman konsernin vaativampaa tuotantoa Mikkeliin jonka laajennuksiin on moni myöhempi päättäjä Mikkelissä osallistunut. Ja jäihän sieltä ompelukonemekaanikko ja luottamusmies Arto Seppälä kaupungin pitkäaikaiseksi luottamushenkilöksi.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
No nytpä pääsi sammakot pomppimaan korkealle. Aholainen kalastelee sympatiaa pyörittelemällä säädöspohjaisia asioita kuin silmänkääntäjä konsanaan. Lasisääteisten asioiden hoitaminen lain edellyttämällä tavalla on aivan eri asia kuin kaikkien rahojen törsääminen lakisääteisten asioiden hoitamiseen.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Arto Seppälä ei ollut Mölnlyckellä ompelukonemekaanikkona Melkan puolella vaan laitosmies kehräämöosaston puolella. Ei kuitenkaan ole epäilystäkään ettei Arto olisi osannut myös huoltaa ompelukoneita.

Sivut

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

20.07. 10:48

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä