Torstai, 27. heinäkuu 2017
Heidi

Onko Kahveriin jono? Lähde mukaan muistojen kapakkakierrokselle Mikkelissä!

Päivitetty: 17.07.201711:00
13
  • Kalevan ravintolassa jytäsi vuonna 1972.

Suurin osa meistä on joskus käynyt ravintolassa. Niissä on syöty, juotu, viihdytty, rakastuttu ja joskus valitettavasti myös erottu.

Joillekin meistä entisten aikojen ravintolat saattavat tuoda mieleen myös muistot loputtoman pitkistä jonotuksista, enemmän tai vähemmän kohteliaista portsareista tai jopa valitettavan ennenaikaiseen poistumiseen päättyneistä kapakkailloista.

Ja kukapa unohtaisi jännityksestä tärisevin käsin juotua elämän ensimmäistä Sinistä enkeliä tai Ampiaista? Tai rypyläisen pulleasta kahvatuopista nautittua nelosolutta? Ravintolassa, jossa oli valkoiset pöytäliinat liinat ja topakka henkilökunta vahtimassa, ettei lasien kanssa kävellä.

Lounasravintolakulttuurimmekin on kehittynyt vuosikymmenten varrella. Lihapulla- ja hernekeittolinjalta on edetty ties minne.

Katso ravintolahistoriallinen kuvagalleria tästä!

Ilmoitukset on julkaistu 1960-90-luvuilla Länsi-Savossa ja Viikkosissa.

 

Lue myös: 

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Bile-poika71 (kirjautumaton)
Lähihistorian suurin munaus on, kun S-ryhmä kuoppasi maineikkaan Kalevan! Tämän vuoksi kartan ko. kaupparyhmittymän ns. ravintoloita Mikkelissä. Ja melkeinhän kaikki kuuluvat nykyisin Suur-Savolle tässä kaupungissa.

Lähettänyt käyttäjä Armas Aallontie (kirjautumaton)
Kahverista on muistoja, kun portsari sano, että pojat teidät on merkitty asemekaavaan. Niin useasti siellä tuli tietyllä porukalla istuttua viikonloppu iltoja ja aina samassa pyöreässä pöydässä joka oli ns Torin kulmalla . Lauantai-illan vietto alkoi katselemalla TV2:sta Englannin Liigaa......Oi sitä nuoruutta! Silloin oltii nuoria JA kommeita nyt ei olla ku JA. Silloin sattui ja tapahtui, nyt ei tapahdu mutta sattuu.

Lähettänyt käyttäjä Likka Lehmuskylästä (kirjautumaton)
Yksi legendaarisimmista vanhoista kapakoista Mikkelissä oli Karvahattu (Kestikievari) Mikonkadulla. Muistan elävästi, kun vetäisin siellä elämäni ensimmäisen ravintolagrogin, joka oli vodka puolukkamehulla. Ikää oli 17 v. ja sen vuoksi varmaan jäänytkin lähtemättömästi mieleen. Se jännitys sen varmaan teki. Sitä oltiin niin aikuisia että.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Nuoruuden pyhäkolmiyhtenäisyys löytyi seuraavasti. Kahveri, Stoppari ja loppuliuku Pörssiin. Ei tarttenut siirtymätaipaleelle taksia. Joskus erehdyttiin Pörssistä mummo-osastolle Nuijamieheen katsomaan päiväysvanhaa tavaraa. Nyt kelpaisi jo se mummo-osastokin herkullisine lihatiskeineen.

Lähettänyt käyttäjä Ex-mikkeliläinen (kirjautumaton)
Lapsena kävin Mikonkadun osulan vintillä, Sokkarin ylävintillä ja linja-autoaseman vastaavassa siksi, että tyttökaverini isä oli juoppo ja äiti lähetti meitä usein isää etsimään näistä pelottavista paikoista, joissa ovella oli aina portsarit uniformuissaan. Nuoruudesta muista todella nuo Kahverin jonotukset. Oli hienoa olla nuori ja täysikäinen ja päästä ihan kaljalle. Seurahuoneella ja Nuijamiehessä kävin pari kertaa, mutta siellä oli viikolla vain perheellisiä kaupparatsuja tanssittamassa puolalaisten orkestereiden tahdissa. Amin grillissä taisin lukioaikana myös käydä. Kyllä oli runsautta ravintolapuolella.

Sivut

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä