Maanantai, 26. syyskuu 2016
Kuisma

Rahulan koulu sai vuoden jatkoajan

21.03.201622:37
12
  • Rahulan koulu, rahula,

    Mikkeli säilyttää Rahulan koulun vielä vuoden. Koulun kohtalo ratkeaa ensi syksynä budjettikäsittelyssä. Mikkeli on viimeisten kymmenen vuoden aikana lakkauttanut 16 kyläkoulua. Kuva: Vesa Vuorela

Mikkelin Rahulan koulu jatkaa vielä ainakin vuoden, sillä kaupunki ei aikaista koulun sulkemista.

Kaupunginvaltuusto päätti maanantaina, että koulua ei panna kiinni vielä ensi elokuussa. Koulun kohtalo ratkeaa ensi syksynä talousarviokäsittelyssä.

Rahulan koulu oli määrä sulkea palveluverkkoselvityksen esityksen perusteella vuoden 2017 elokuussa. Sivistystoimi olisi kuitenkin ollut aikaistamassa sulkemista vuodella.

Koulu jatkaa, mutta valtuusto joutui kuitenkin äänestykseen asiasta.  Kokoomuksen Jyrki Koivikko esitti, että koulu tulee lakkauttaa ensi elokuun alusta lukien.

Valtuusto jauhoi koulusta tunnin keskustelu. Loppujen lopuksi Koivikko ei saanut kannalleen tueksi kuin yhden äänen. Äänestystulos oli 56—2.

Koivikko vetosi vuoden 2013 palveluverkkoselvitykseen, jossa linjattiin, että Mikkelissä tavoitteena tulee olla yksisarjainen noin 120 oppilaan koulumalli.

Keskustan ryhmäpuheenjohtaja Heikki Nykänen muistutti, että tuollaista päätöstä ei ole tehty.

Selvästä lopputuloksesta huolimatta koulukeskustelu velloi sen verran kuumana, että Nykänen vetosi kaikkia panemaan jäitä hattuun.


Kaupunginvaltuusto myönsi maanantaina myös 60 000 euron lisämäärärahan Rahulan koulun toimintaan seuraavaksi vuodeksi.

Vaikka koulun jatkovuosi oli selvä asia, budjettirahasta piti kuitenkin äänestää. Kokoomuksen Juha Vuori esitti, että lisärahoitusta ei myönnetä, vaan sivistystoimen tulee hakea rahat omasta budjetistaan.

Äänestyksessä Vuoren esitys hävisi 36–23 eli sivistystoimi saa lisärahoituksen.

 

Koulunlopetusta kiivaampi kysymys Mikkelin päättäjille maanantaina oli varhaiskasvatuksen ryhmäkoko.

Mikkeli siirtyy lasten päivähoidon uuden asetuksen mukaiseen uuteen suhdelukuun, joka määrittää aikuisten ja kolme vuotta täyttäneiden lasten suhteen.

Mikkelissä tämä suhde on ollut 1/7. Uusi suhdeluku on 1/8 elokuun alusta lukien.

Muutos tietää sitä, että lapsimäärä nousee yhtä työntekijää kohden yhdellä lapsella 3–5-vuotiaiden ryhmissä.

SDP:n Osmo Ukkonen esitti, että Mikkeli ei kasvata ryhmäkokoa. Seurauksena oli äänestys, joka jakoi päättäjät. Äänestyksessä esitys hävisi 35—23.

Ryhmäkokokeskustelua sävytti virkamiespuolen valmistelema lapsivaikutusselvitys, jota ennen muuta vihreät ja SDP arvostelivat löysäksi ja jopa tarkoituksenhakuiseksi.

SDP piti ryhmäkokoasiaa periaatteellisena ja jätti päätöksestä eriävän mielipiteen. Eriävän mielipiteen jätti myös vihreät.

 

Juttua päivitetty Rahulan koulun lisämääräraha-asialla kello 22.37.

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Säästöjä vai ei? (kirjautumaton)
Mistä maksetaan jatkossa ne selvitykset, joita tehdään jatkossa kaikille niille lapsille, joiden vanhemmat ovat vähänkään epätyypillisemmissä työsuhteissa tai perheen tilanne muuten sellainen, että lapsille olisi hyvä taata kokopäivähoito? Mistä maksetaan se päivähoidon hallintovirkamiesten työaika, mikä väistämättä jatkossa kuluu päivähoitoryhmien kokoonpanojen vekslaamisen edestakaisin esimerkiksi pätkätöissä olevien vanhempien työssä ja työttömänä olemisen mukaan? Joutuuko lapsi vaihtamaan päiväkotia tai ryhmää joka kerta kun vanhemman työttömyysjakson vuoksi oikeus kokopäivähoitoon poistuu ja kun se sitten töiden jatkuessa taas alkaa? Jos ei, niin miten tämä ryhmien eläminen oikein otetaan huomioon? Jos kyllä, miten toteutuu pienten lasten oikeus pysyviin ihmissuhteisiin myös päivähoidossa?

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Hyvä että ryhmäkoko kasvaa mutta munatonta toimintaa päättäjiltä jättää Rahulan lakkautuksesta tulevat säästöt käyttämättä. Punavihreät eivät koskaan halua leikata mistään koska heidän kannattajat eivät paljon veroja maksa vaan elävät yhteiskunnan tuilla.

Lähettänyt käyttäjä Kyläläinen (kirjautumaton)
Rahula rules! Nyt vaan aidosti katsomaan,auttaako ison terveen kyläkoulun ja elävän kylän jyrääminen Mikkelin talouden ylös suosta. Todelliset säästöt ovat minimaaliset,menetykset elinvoiman puolella huomattavia,mikäli lakkautus toteutuu. Mikkelin kannattaisikin nyt vihdoin ja viimein käyttää kyläkoulukorttia myös kaupunkimarkkinoinnissa. Kantakaupungin ympärillä,vetovoimaisella maaseudulla kymmenen minuutin(!) päässä torilta on nykySuomessa harvinainen kyläkouluverkko( Vanhala, Ihastjärvi, Rämälä, Rahula, Sairila, Olkkola). Näiden läheisyyteen monet muuttajaperheet ovat halunneet kotinsa rakentaa.

Lähettänyt käyttäjä Anonymous (kirjautumaton)
Rahulan koulun säilymis päätöksessä oikaistiin nyt virhe, jonka kaupunki"vahingossa" teki. Eli budjetista oli otettu rahat jo pois vaikka ei ollut edes päätetty saatikka esitetty lakkautusta. Asia yritettiin viedä salassa eteenpäin, mutta alueen asukkaat saivat tämän oikaistua, kun olivat valmiita viemään asian hallinto oikeuteen. Kyllä tuota valtuuston kokousta seuratessa tulee väkisin mieleen, että Koivikon paikka on jossain ihan muualla, kun valtuustossa, sen verran käsittämättömiä puheenvuoroja hän asiasta piti.

Lähettänyt käyttäjä Kuka voitti mitäkin (kirjautumaton)
Kukahan voitti nyt mitäkin? Lähetystä seuratessa selvisi, että Rahulan epätietoisuus jatkuu taas vuoden ja keskustankin päättäjät nyökyttelivät siihen malliin, että vuoden päästä koulu lähtee. Nyt otetaan taas lisää velkaa 60 000 euroa ja pidetään seiniä pystyssä muutama kuukausi. Onko järkee vai ei?

Lähettänyt käyttäjä Ihmettelijä. (kirjautumaton)
Ihmettelen, että miksi toimivat ja ns. puhtaat homeettomat koulut pitäis lakkauttaa ja lapset kärrätä niihin homeisiin rakennuksiin. Keskustassa olevia kouluja korjataan ja taas korjataan, kalliiksi tulee sekin. Lisäksi siellä lapset ja henkilökunta sairastuvat. Koulua käydään parakeissa ja jatkuvaa muuttoa kaikilla. Maalla olisi paremmat, puhtaammat ulkoilupaikat ym. Keskustan lapset pääsisivät nauttimaan kauniista ja puhtaasta luonnosta. Etenkin jos vanhemmat eivät ehdi/jaksa viedä lapsiaan luontoon. Samalla tavalla luulisi niitten koulukyytien osaavan ajaa sinne maaseudulle päin kuin kaupunkiin päin. Miettikääpä päättäjät asiaa tältäkin kannalta.

Sivut

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

25.09. 13:30
24.09. 18:49

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä