Perjantai, 23. kesäkuu 2017
Aatu, Aatto

Suolapommi vai ravitseva ateria? — Vege-eineksissä hyvää on ainakin se, että ne sisältävät paljon kuitua

18.06.201714:00
2
  • Nyhtökauraa.|||Bullet oats.
For editorial use only. Additional clearance required for commercial or promotional use. 
All Over Press

    Nyhtökaura on valmistettu muun muassa kuumentamalla ja hiertämällä. Kuva: Ismo Pekkarinen

Koostuvatko kaupan vegepihvit, kasvispullat ja papuateriat köyhistä raaka-aineista, joihin maku on hankittu lisäaineilla ja suolalla?
Eineksien valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota suolan määrään ja rasvan laatuun. Jos kaupan hyllyltä valitsee esimerkiksi kalaa sisältävän mikroaterian, elimistö saa siitä hyviä rasvahappoja.
— Aterian ravintosisältötiedotteista voi katsoa tyydyttyneiden ja tyydyttymättömien rasvahappojen määriä, jos haluaa vältellä kovia rasvoja. Tuotteen ainesosaluettelostakin näkee, sisältääkö se kovien rasvojen lähteitä, kuten esimerkiksi kermaa ja voita, toteaa elintarviketieteiden maisteri, tutkija Essi Päivärinta Helsingin yliopistosta.
Kasviperäisissä tuotteissa on usein enemmän kuitua ja hiilihydraatteja, kun taas lihaa sisältävät valmisteet sisältävät luontaisesti enemmän proteiinia.
— Kasvikunnan tuotteissa oleva hiilihydraatti on kuitenkin yleensä tärkkelystä ja muita pitkäketjuisia hiilihydraatteja, jotka ovat elimistölle tärkeitä energianlähteitä. Lisättyä sokeria kannattaa sen sijaan välttää, Päivärinta toteaa.

Ruisleipäkin on teollisesti tuotettua
Kuluttajat arvostavat kasvistuotteissa ensisijaisesti makua ja terveellisyyttä, selviää kuluttaja- ja markkinatutkimusyritys Makeryn syyskuussa 2016 tekemästä tutkimuksesta. Keskon K-ruokatrendit 2017 -markkinatutkimuksen mukaan kuluttajat haluavat lisätä ruokavalioonsa kasviksia ja lähiruokaa, mutta kiireisessä arjessa lautaselle pitäisi saada syötävää nopeasti.
Miten mikro- tai puolivalmis vegeateria sopii tähän yhtälöön?
Hyvin, Päivärinta toteaa.
— On puhuttu, että prosessoidut ruuat olisivat terveydelle haitallisia, mutta einekset ovat kehittyneet hurjasti, Päivärinta sanoo.
Monet elintarvikevalmistajat ovat Päivärinnan mukaan muun muassa luopuneet lisäaineiden käytöstä ja vähentäneet suolan määrää tuotteissaan. Ruuan teollinen prosessointikaan ei automaattisesti pilaa tuotetta.
— Esimerkiksi nyhtökaura on prosessoitua ruokaa, mutta kannattaa katsoa, mitä raaka-aineille on tehty. Nyhtökaura on valmistettu lähinnä sekoittamalla, kuumentamalla ja paistamalla. Ruiskin prosessoidaan hapattamalla ja paistamalla, kun siitä valmistetaan ruisleipää.
Myös monet lihaa sisältävät einekset ovat aiempaa terveellisempiä. Päivärinnan mukaan oleellista onkin se, että kuluttajien saatavilla on nyt laaja kirjo erilaisia vaihtoehtoja.

Tutkimus selvittää kasvispainotteisen ruokavalion hyötyjä
Päivärinta on parhaillaan mukana tutkimuksessa, jossa selvitetään millainen vaikutus kasvis- ja lihapainotteisella ruokavaliolla on ihmisen terveyteen. Tutkimukseen osallistuu 140 henkilöä, jotka on jaoteltu kolmeen ryhmään.
Yksi ryhmä syö samanlaista ruokaa kuin suomalaiset keskimäärin: ravinnon proteiineista 70 prosenttia tulee eläinperäisistä tuotteista ja 30 prosenttia kasviperäisistä tuotteista.
Toisen ryhmän ruokavaliossa proteiininsaanti jakautuu puoliksi eläinperäisiin ja kasvikunnan tuotteisiin. Tämä ryhmä saa syödä lihaa korkeintaan 500 grammaa viikossa.
Kolmas ryhmä saa valtaosan eli 70 prosenttia proteiinista kasvikunnan tuotteista. Loput 30 prosenttia tulee eläinperäisistä tuotteista.
— Tutkimukseen osallistuvat saavat puolivalmisteita sekä kokonaan kasviperäisiä raaka-aineita, kuten kuivattuja herneitä ja härkäpapuja, hernejauhoja, tofua sekä tempeä. Sitten on nyhtökauraa ja härkistä, kasvispihvejä ja kasvispyöryköitä, Päivärinta luettelee.
Tutkittavien mieltymykset vaihtelevat.
— Osa tutkittavista haluaa tehdä ruokansa alusta alkaen, osa taas haluaa, että ruoka on nopeasti valmistettavissa.
Tutkimus liittyy Scenoprot-nimiseen hankkeeseen, joka pyrkii lisäämään kasviproteiinin määrää suomalaisessa ruokavaliossa. Tutkimuksessa on mukana Helsingin yliopisto ja joukko suomalaisia elintarvikealan yrityksiä.
Tutkimusryhmien 12 viikon ruokavalio päättyi kesäkuun puolessavälissä. Seuraavaksi tutkijat analysoivat, löytyykö ryhmien väliltä eroja muun muassa paksusuolen syöpään ja tyypin 2 diabetekseen liittyvissä tekijöissä.
Ensimmäisten tulosten on määrä valmistua vuodenvaihteessa.

Soijapapujen proteiinipitoisuus vaihtelee
Jos kasvisruokien kysyntä kasvaa, kotimainen tuotanto ei pysty kattamaan kasviproteiinin kysyntää, sanoo Jalofoodsin kaupallinen johtaja Jouko Riihimäki.
Suomen leveyksillä sato voi jäädä säiden ansiosta vaatimattomaksi. Riihimäen mukaan myöskään raaka-aineiden laatu ei aina vastaa odotuksia.
— Esimerkiksi suomalaisten ja ranskalaisten soijapapujen proteiinipitoisuudessa on ollut suuria eroja, Riihimäki sanoo.
Soijapapujen proteiinipitoisuuteen vaikuttavat muun muassa käytetty lajike, kasvualusta, ilmasto ja valon määrä.
Koska kasvien proteiinipitoisuus vaihtelee, elintarviketuottajien ongelmaksi muodostuu tuotteiden tasalaatuisuus. Kasvisruuassa proteiinipitoisuus on tärkeässä osassa, eikä siitä haluta tinkiä.
Tähän auttaa jalostus eli prosessointi. Tuotteeseen saatetaan esimerkiksi lisätä herneproteiinia.
— Proteiini on siis irrotettu herneestä ja lisätty tuotteeseen, Riihimäki selvittää.
— Mitä jalostetumpi tuote on, sitä helpommin sen proteiinipitoisuutta saadaan kasvatettua.

Suomi jälkijunassa kasvisruokien syönnissä
Suomi on kasvispohjaisten tuotteiden käytössä jälkijunassa verrattuna esimerkiksi Ruotsiin tai Saksaan, jossa lihaa korvaavien kasvistuotteiden markkinat ovat kasvaneet yli kymmenen prosentin vauhtia vuosina 2015—2016.
Suomessa kasvispihvejä, nyhtökauraa ja muita vastaavia tuotteita kulutettiin viime vuonna noin 300 000 kiloa. Ruotsissa niiden kulutus oli 5,6 miljoonaa kiloa ja saksassa 15,2 miljoonaa kiloa.
Kuluttaja- ja markkinointitutkimusyritys Makery selvitti viime vuonna lihaa korvaavien valmisteiden kulutusta yhdeksässä EU-maassa. Tutkituista maista kasvissyönti kasvattaa suosiotaan erityisesti Isossa-Britanniassa ja Saksassa. Terveellisyyden lisäksi kasvisruuan suosiota selitti tutkimukseen vastanneiden huoli ympäristöstä ja eläinten oikeuksista.
Kasvispohjaisten tuotteiden syömisen suurimmat esteet olivat tuotteiden hinta ja se, että tuotteet koetaan itselle vieraiksi.

Minna Muuronen

Kommentit

Lähettänyt käyttäjä Kuluttajien sum... (kirjautumaton)
Pari huomiota: Ensinnäkin nyhtökaurassa on mukana härkäpapua ja keltahernettä, joten mahavaivaisille (ärtynyt paksusuoli) ei kättelyssä sitä kannata suositella. Kunpa siinä olisikin ollut pelkkää vatsaystävällistä kauraa, mutta nuo palkokasvit tekevät siitä joillekin täysin sopimattoman. Tuotteen nimen olisi pitänyt olla vähemmän hämäävä. Toiseksi: Jos ihminen ei olisi koskaan oppinut syömään lihaa, olisime puussa vieläkin popsimassa hedelmiä, koska aivojen kehittyminen vaati evoluutiossa rautaa, tarkemmin sanottuna hemirautaa, jota on vain lihassa. Elimistö ei hyödynnä kasvisten sisältämää rautaa niin hyvin. Jos ihmissuku siirtyy syömään pelkkiä kasviksia, raudanpuuteanemiariski lisääntyy. Purkistako sitä rautaa silloin pitää ruveta ottamaan? Kun sen saa helpommin luomulihasta ja riistasta. Evoluutio on osoittanut, että ihminen kehittyy sekaruokavaliolla, joten parasta pysytellä siinä ja jättää sukulaissimpanssit hyppimään puihin hedelmien perässä.

Lisää uusi kommentti

Luetuimmat

Tuoreimmat uutiset

Lue päivän lehti

Tee tilaus tästä