Puheenvuoro: Mikkelissä on ainutlaatuinen sotahistoriallinen museokokonaisuus — Ja siihen on syytä investoida myös jatkossa!

Syynä on yleisesti ottaen pidetty museoissa lisääntynyttä toimeliaisuutta eli tapahtumia, Museokortin laventamaa asiakaskuntaa, somessa tehtyä kustannustehokasta markkinointia sekä tietenkin perusasiaa, kiinnostavia sisältöjä. Sodan ja rauhan keskus Muisti on hankkeena ja tuotteidensa kautta ollut paljon esillä ja lisännyt Päämajamuseon ja Jalkaväkimuseon yhteistyötä. Suomen itsenäisyyden Yhdessä -teemalla vietettyä 100-vuotisjuhlaa seuraa sisällissodan satavuotismerkkivuosi. Aihe tulee olemaan paljon esillä uusien tutkimusten, arkistojen kätköistä kaivettujen ja julkisuuteen nostettujen ennen näkemättömien aineistojen ja näkökulmien vuoksi. 2018 on myös Suomen puolustusvoimien 100-vuotismerkkivuosi. Sisällissota, kuten talvi- jatko- ja Lapin sota ovat osa yhteistä menneisyyttämme. Kokemukset kantavat vuosikymmenien ja sukupolvien takaa tähän päivään. Ajan henki tukee ihmisten henkilökohtaisten kokemusten avulla lähestyviä tulkintoja. Tapahtumien käsittelyyn tarvitaan tietoa ja paikkoja, joissa asioita voidaan lähestyä faktoihin luottaen, ymmärrystä saavuttaen. Mikkelillä Suomen itsenäisyyden ajan sotien päämajakaupunkina on ainutlaatuinen asema suomalaisessa kulttuuriperinnössä. Maantieteellinen sijainti suhteessa itärajaan teki alueesta sotilashallinnollisen keskuksen 1700-luvulta lähtien. Maavoimien esikunta jatkaa tuota perintöä. Päämajamuseo avattiin yleisölle vuonna 1974. Päämajan toimintaa Mikkelissä tutkittiin 1990-luvulla, kerättiin muistitietoa, kunnostettiin ja avattiin Viestikeskus Lokki sekä hankittiin Mannerheimin salonkivaunu. Vuosituhannen vaihteessa Päämajamuseo laajennettiin nykyiseen asuunsa. Jalkaväki on ollut Suomen puolustusvoimien pääaselaji kautta vuosisatojen. Savon Prikaatin siirryttyä Karkialammelle Tarkk’ampujapataljoonan kasarmit tyhjenivät. Samaan aikaan Jalkaväen säätiö alkoi suunnitella oman aselajimuseon perustamista – niinpä Jalkaväkimuseo avasi ovensa vuonna 1982. Mikkelistä alkoi kehittyä sotahistoriallisten museoiden kaupunki, jonka vahvuutena ovat aidot tapahtumapaikat. Ajan kuluessa suhtautuminen historiaan muuttuu ja esille nousee uusia näkökulmia. Ajallisen etäisyyden kasvaessa tapahtumien kirjaamisesta ja kuvaamisesta on siirrytty sodan ajan eläneiden kokemuksiin ja niiden ylisuku- polvisiin vaikutuksiin. Sodan ja rauhan keskus Muistin tavoitteena on tuoda jokaiselle osallisuus yhteiseen kulttuuriperintöömme; sota on vaikuttanut kaikkiin sen ajan kokeneisiin, rintamalla ja kotirintamalla. Sankaruutta, vastuunkantoa ja peräänantamattomuutta löytyi taisteluhaudoista, pelloilta, tehtaista ja kouluista. Myös suru kohtasi yhteiskuntaluokkaan, sukupuoleen tai ikään katsomatta. Menetetyt lapset, isät, puolisot, omaiset, kotiseutu ja terveys kulkivat mukana sodan päättymisen jälkeenkin. Päämajamuseo, Jalkaväkimuseo ja Sodan ja rauhan keskus Muisti muodostavat kokonaisuuden, jossa käsitellään ja esitellään yleisölle ainutlaatuisella tavalla sotaa ilmiönä; Päämajamuseossa sodan johtamisen, Jalkaväkimuseossa sodankäynnin ja Muistissa sodan kokemusten näkökulmasta. Kuluneen kahden vuoden aikana, hyvää yhteistyötä tehden, olemme tulleet vakuuttuneiksi, että Mikkeli ja koko Suomi voittavat, kun täällä investoidaan Suomessa uniikkiin kulttuuriperintöön. Matti Karttunen kulttuuri- ja museojohtaja Mikkelin kaupunki Markku Riittinen johtaja Jalkaväkimuseo Pia Puntanen projektipäällikkö Sodan ja rauhan keskus Muisti -hanke