Lukijalta: Kun tutkitaan taloutta, tutkitaan samalla sitä, miten ihmiset käyttäytyvät

Tämän vuoden taloustieteen Nobel-palkinnon sai käyttäytymistaloustieteilijä Richard H. Thaler. Hänen mukaansa perinteinen taloustiede pohjautuu ajatukseen, että ihmiset käyttäytyvät kaikissa tilanteissa järkevästi ja yrittävät maksimoida oman hyötynsä. Näin ei Thalerin mukaan ole, vaan taloudellinen käyttäytyminen ei olekaan rationaalista. Taloustieteilijät usein kuvittelevat ihmisten käyttäytyvän eläinten lailla. Keppi- ja porkkanamalleissa ei ole aina otettu huomioon korkeampia inhimillisiä tarpeita. Nehän ovat ihmisille tyypillisiä silloin, kun fyysiset perustarpeet on tyydytetty. Ihmisten käyttäytymistä taloustieteessä kuvataan muun muassa jouston käsitteellä. Kysynnän hintajousto osoittaa, miten esimerkiksi alkoholin myynti muuttuu hinnanmuutoksen jälkeen. Vuodenvaihteessa hinta nousi, mutta myös tarjonta laajenee mietojen juomien alkoholiprosentin nousun myötä. Emme siis tiedä, mitä pelkkä hinnan korotus olisi vaikuttanut. Tiedämme vain koko paketin seurausvaikutukset. Hintajoustoakaan ei yleensä tiedetä etukäteen, vasta jälkeenpäin. Toki sitä voidaan yrittää selvittää kokeiluilla. Taloustiede on soveltava yhteiskuntatiede. Eksakti taloustiede ymmärretään abstraktien ja matemaattisten mallien muodostamisena, laskemisena ja soveltamisena. Nämäkin laskelmat voidaan tehdä yleensä vasta jälkeenpäin. Niillä ei ole järin paljon käyttöä ennustamisessa. Mutta talousennusteitahan poliitikot juuri tarvitsevat. Eivätkä ennusteet ole viime vuosina olleet kovin tarkkoja, koska kasvun etumerkkikin on voinut vaihtua. Tasaista talousmenoa on helpoin ennustaa. Moni ei ennustanut finanssikriisiäkään. Petteri Orpo sanoi joulukuun alkupuolella tämän vuoden velanoton tarpeeksi vain kolme miljardia euroa. Reilu vuosi sitten arvio oli 5,5 miljardia. Viime aikoina myös kasvuennusteita on rukattu ylös tiheään tahtiin. Koko ajan tutkitaan myös kuluttajien ja yritysten luottamusta ja tunnelmia taloudesta. Esimerkiksi Elinkeinoelämän Keskusliitto ja Tilastokeskus ovat juuri julkistaneet mittauksensa. Niiden mukaan tunnelmat ovat nousseet enemmän kuin talous. Kuluttajien luottamus on lähtenyt laukalle tai reippaaseen raviin. Luottamus ennakoi yksityisen kulutuksen, mutta myös säästämisen, jatkuvan. Säästämisaikeet toki kummastuttavat. Käyttäytymistähän nämäkin barometrit ennustavat. Eri talousyksiköiden käyttäytyminen ja sen tutkimus korostunee taloustieteessä ja ekonomistien keskuudessa. Suomessakin sitä sietää lisätä. Tapio Klen ekonomisti, psykologian tohtori Pieksämäki