Mikkelin Möyhentäjä: Rauli Badding Somerjoen itämaiset ruokareseptit ja Cisse Häkkisen rasvaletin salaisuus selvisivät — eläköön se yhden kirjaimen ero!

Moni on törmännyt some-kiertojuttuihin, joissa muutetaan kirjan tai elokuvan merkitys vaihtamalla nimestä yksi kirjain. Niin että Tuntematon Sotilas muuttuu muotoon Tuntematon Potilas tai Lampaansyöjistä tulee Lampaanlyöjät. Jokainen voi sitten kehitellä tarinan uuden otsikon taakse. Oli pakko soveltaa menetelmää suomirockin klassikoihin. Tällaista syntyi, mutta itsepähän aloitte lukea. Rauli Badding Somerjoki: Ja wokki soi. Laulajalegendan parhaat itämaiset ruokaohjeet Matin ja Tepon jytäävän sävellyksen säestyksellä. Kitarassa Albert Järvinen. Eppu Normaali: Murteellisten laulujen maa. Suomi 100-kansallisrapsodia Martti Syrjän sanoin. Bamlataan stadia, viännetään savvoo ja puhuthan hoon päältä. Anssi Kela: Legoton tyttö. Koskettava tarina huumehelvettiin ajautuvasta nuoresta, jolta metadoni-korvaushoito vie hampaatkin suusta. Leevi & The Leavings: Muovitietoinen. Ekologisista kannanotoista tunnetun Gösta Sundqvistin huumorilla silattu tilaustyö Metsäsairila Oy:lle jätemuovin lajittelun vauhdittamiseksi. Sir Elwoodin Hiljaiset Värit: Viimeisellä rainalla. Kansakoulun haalistuneet raittius- ja liikenneopetuselokuvat traumatisoivat Juha Lehden, joka purkaa kipeitä muistojaan. J. Karjalainen: Boris. Uskalias slaavilainen reissumiestarina rajan takaa. Ankkurinapin vihjailut eivät olleet mitään tähän verrattuna! Hassisen Kone: Tappiolla. Nuoren joensuulaisbändin tie on kivinen, kun levyt eivät myy, keikkapalkkiot ovat surkeita ja managerin kelmi vetää välistä. Dingo: Minä ja minä. Äkkisuosioon nousseen lauluntekijän avautuminen kamppailusta jakautuneen persoonallisuuden kanssa. Tuomari Nurmio: Valu yössä. Realistinen kuvaus Viitostien perusparannuksesta Mikkelissä. Sillankansia jouduttiin aikataulusyistä valamaan vuorokauden ympäri. Pelle Miljoona 1980: Tahdon rahastella sinua. Rehellinen muistelo keikkavuodesta 1979. Punk-rokkarit ottivat kaiken irti jättihitin tuomasta suosion nosteesta ja hinasivat keikkaliksat tappiin. Dave Lindholm: Sieni ja hento ote. Sienimetsässä ei auta reuhtoa maan antimia liian kovakätisesti. Limppusen Tahvon Kenkäveron martoille riimittelemillä ohjeilla saat haperot ehjinä koriin. Hurriganes: Gel On. Cisse Häkkisen rasvaletin salaisuus paljastuu klassikossa, jonka sanoitus on viimein onnistuttu tulkitsemaan. Rokkarin tukkaa ei muotoiltukaan fiftariajan Brylcreemillä, vaan modernisti geelillä. Kotiteollisuus: Helvetisti itään. Lappeenrantalaiset lähtevät valloittamaan Venäjän musiikkimarkkinoita ja pohjustaa projektiaan ennennäkemättömän pitkällä kiertueella, joka vie bändin Beringinsalmelle saakka. Kaseva: Striptease naiden. Säyseän tamperelaisyhtyeen täydellinen tyylinmuutos kappaleessa, joka vie kuulijan Mansen kinkyimpien seksiklubien mitään kaihtamattomiin irstailuihin. Kauko Röyhkä: Lautalle. Suosionsa kadottanut oman tiensä kulkija löytää uuden uran ruotsinlaiva Silja Serenaden peräpubin trubaduurina. Popeda: Kuura kesä. Manserockin suurmiehet muistelevat suvea, joka oli niin kylmä, että Jurassic Rockissa jäätyivät sekä kitaristin näpit että backstagen oluet. Yö: Ihmisen pokka. Moni ihmettelee, miten Olli Lindholm pystyy vakavalla naamalla esittämään niin paskaa musiikkia ja niin pateettisia tekstejä. Omaelämäkerrallinen tilitys paljastaa, miten pokka saadaan pitämään. Hanoi Rocks: Paxi Driver. Sanonta ”paxi huuleen ja baanalle” on peräisin urbaanista bluesrock-vedosta, jonka Andy McCoy sävelsi Tukholman tunnelbanassa matkalla treenikämpälle. Juice Leskinen: Luokas kai olla saan. Suuren lauluntekijän muistelo kouluvuosilta. Kuittailu opettajalle uhkasi usein aiheuttaa teiniangstiselle Juhanille ulosajon ja käytäväkomennuksen. Timo Rautiainen & Trio Niskalaukaus: Sirupuku. Haukivuorelaislähtöisen jynkytysrokkarin klassikko ylistää älyvaateteknologiaa. Eksynyt metsien vaeltaja löytyy gps-paikannuksella, jos yllä on sirupuku. Ja sirupuku on musti.