Lukijalta: Pitääkö Suomen metsät uhrata hiilinieluiksi?

Minkä viisauden perusteella Suomi saisi hakata vain 65 prosenttia metsien kasvusta samaan aikaan, kun Ruotsi hakkaisi edelleen 80 prosenttia? Onko Ruotsissa käynnissä ekokatastrofi, jonka seurauksena kaikki metsien eliölajit kuolevat sukupuuttoon? Pikemminkin päinvastoin, jos tarkastellaan ruotsalaisten äänestyskäyttäytymistä: Ruotsin ympäristöpuolue vihreiden eurokansanedustajat äänestivät europarlamentissa Suomen hallituksen tukeman linjauksen puolesta. Suomen hallituksen tukemassa linjauksessa metsien hakkuut sidotaan kestävän metsätalouden harjoittamiseen. Uutta metsää on siis perustettava hakattujen tilalle ja metsiä hoidettava. Tämä vaikuttaa suotuisasti hiilitaseeseen, sillä nuoret metsät kasvavat ja sitovat hiiltä enemmän kuin vanhat metsät. Jos vastakkainen linja menisi läpi, Suomi joutuisi ostamaan päästöoikeuksia vähäpuustoisilta Euroopan mailta voidakseen hakata metsää enemmän kuin ennen. Suomi siis maksaisi tyhjästä, ja samalla osa uusista biotaloushankkeista tulisi kannattamattomiksi. Eikö vähäpuustoisia Euroopan maita pitäisi sen sijaan vaatia metsittämään puuttomat alueensa hiilinieluiksi? Suomen hallituksen, metsäteollisuuden ja MTK:n lobbausta EU:ssa on väitetty agressiiviseksi. Toisenlainen lobbaaminen eli mielipidevaikuttaminen alkoi jo viime huhtikuussa, kun 68 metsäntutkijaa antoi julkilausuman, jossa väitettiin, että kaikki hallituksen kaavailemat lisähakkuut vähentävät samalla mitalla hiilinielua. Sehän ei voi pitää paikkaansa, koska osa hakatusta puusta päätyy pitkäikäisiksi rakennusmateriaaleiksi eikä loppuosastakaan pala savuna ilmaan välittömästi muu kuin vähäinen energiapuuosuus. Edellä mainituista 68 metsäntutkijasta vain 11 on jollain tavoin tekemisissä metsäntutkimuksen kanssa. Olisiko tässä kyse agressiivisesta lobbaamisesta? Ainakin se on tarkoituksellista harhaan johtamista. Suomi on taaperrellut laman syövereissä jo vuosia, ja vasta tänä vuonna on pientä valoa näkynyt tunnelin päässä. Sen vuoksi olisi ensiarvoisen tärkeää, että kaavaillut biotaloushankkeet etenisivät toteutusasteelle. Esimerkkinä uusista hankkeista on VTT:n kehittämä valmistusmenetelmä puukuidulle, jolla voi korvata vaatteiden valmistuksessa paljon vettä, lannoitteita ja torjunta-aineita vaativan puuvillan. Tällä menetelmällä valmistetaan jo pienessä mittakaavassa vaatteita Suomessa. VTT on myös kehittänyt puupohjaisista raaka-aineista valmistettavan elintarvikepakkauksen, joka ei läpäise vettä eikä rasvaa. Sillä voi siis korvata muoviset elintarvikepakkaukset. Toivottavasti nämä innovaatiot ja muut biotaloushankkeet pääsevät hyvään tuotantovauhtiin täällä Suomessa. Se antaisi työtä, toimeentuloa ja hyvinvointia lukuisille suomalaisille. Jukka Leskinen Mikkeli