Pääkirjoitus: Ylen rooli pitää ruotia, eikä sitä voi rauhoittaa säästöiltä

Pekka Lakka

Eduskunta käsittelee kevään aikana Yle-lakia. Hallitus antoi joulukuussa Euroopan unionin patistamana eduskunnalle lakiesityksen, jossa Ylen tehtävää määriteltäisiin nykyistä napakammin. Ylen pitäisi keskittyä äänen ja liikkuvan kuvan ympärille rakennettuihin sisältöihin. Nyt Yle julkaisee suuren määrän tekstipohjaista sisältöä verkossa.

Euroopan unioni huomautti Suomea siksi, että verorahoin rahoitettu Yle saa merkittävän kilpailuedun kaupallista mediaa vastaan verkossa. Suurin osa suomalaisista kaupallisista mediayhtiöistä ja -tuotteista nojaa liiketoimintaansa yhä vahvemmin kuluttajatuottoihin. Mainostulokakkua Suomessa jakavat perinteisten mediatalojen lisäksi kansainväliset teknologiajätit kuten Google ja Facebook.

Kaupalliset mediatalot tarvitsevat myös digisisällöistä maksavien asiakkaiden tilausmaksuja. Ilman näitä suomalainen mediakenttä muuttuu dramaattisesti. Se tuskin on kenenkään tavoite Suomen kaltaisessa demokratiassa, jossa luotettavalla ja monipuolisella tiedonvälityksellä on ollut merkittävä rooli yli sadan vuoden ajan.

Miksi moniarvoista mediaa tarvitaan? Korona riehuisi Suomessa paljon rajummin ilman luotettavaa paikallista tietoa. Tulevissa kuntavaaleissa äänestysinto olisi paljon laimeampaa ilman paikallisia, toimitettuja sisältöjä. Paikallinen urheilu ja kulttuuri saisivat paljon nykyistä vähemmän näkyvyyttä ilman mediaa. Listaa voi jatkaa loputtomasti. Itsestään selviltä tuntuvat asiat romuttuvat, jos moniarvoisuus katoaa.

Politiikoilla on edessään Yle-arvioinnin kevät. Kansanedustajille Ylestä päättäminen on hankalaa. Samaan aikaan pitäisi päättää yhtiön rahoituksesta ja kuulua sen hallintoon. Tehtävämäärittelyn jälkeen pitää päättää myös rahoituksesta. Kun tekstimuotoisen sisällön tekemistä ja levittämistä rajoitetaan, voi Ylen rahoitusta leikata.

Julkisessa taloudessa on edessä kovat vuodet. On yhteiskunnallisesti sietämätöntä, jos yksittäinen instituutio on säästöiltä rauhoitettu.

Kommentoi