Pääkirjoitus: Pandemia on kasvattanut kotimaisen elintarviketuotannon merkitystä

Pekka Lakka

Keskon pääjohtaja Mikko Helander esitti Maaseudun Tulevaisuuden haastattelussa huolensa suomalaisten maanviljelijöiden ansiotasosta. Helanderin mukaan suomalainen ruoka on halpaa ja suomalainen tuottaja saa työstään liian vähän palkkaa.

Helander itse johtaa toista suomalaisen ruokakaupan jättiä. Tuottajan tili syntyy osittain siitä, miten paljon elintarvikekaupat maksavat tuottajalle.

Kauppa tekee toki omat ratkaisunsa omista lähtökohdistaan, mutta myös valtio voi omilla toimillaan vaikuttaa tuottajien ansioihin. Suomessa elintarvikkeille on kiinteä 14 prosentin arvonlisävero. Kiinteän arvonlisäveron sijaan erilaisten elintarvikkeiden veroa voisi porrastaa, kuten joissakin eurooppalaisissa maissa on tehty.

Veroporrastus olisi perusteltu terveys- ja ilmastotekijöiden perusteella. Elintarvikkeiden terveysvaikutuksissa on isoja eroja. Alkoholi, makeiset ja esimerkiksi pitkälle jalostetut einekset voisi hyvin laittaa korkeamman alv-kannan alle. Epäterveellisen ruokavalion vaikutukset lisäävät todistetusti vakavien sairauksien todennäköisyyttä. Vakavien sairauksien hoidot ovat kalliita yhteiskunnalle, ja niihin kuluu paljon verorahaa.

Ilmastosyistä on tarpeellista pohtia, onko elintarvikkeiden kuljettaminen tuhansien kilometrien päähän järkevää. Elintarvikkeiden ilmastovaikutukset olisi mahdollista laskea ja eritellä.

Pandemia on opettanut myös sen, että pitkät logistiikkaketjut voivat olla terveysriski. Vaikka tutkimustieto kertookin, ettei korona leviä elintarvikkeesta ihmiseen, voivat seuraavat pandemiat olla tartuntamekanismiltaan erilaisia.

Myös kuluttajilla on mahdollisuus vaikuttaa. Elintarvikkeiden ostaja tukee suomalaista tuottajaa hankkimalla kotimaisia elintarvikkeita. Se on arvovalinta ja taloudellinen kannanotto suomalaisen työn puolesta.

6.2. kello 15.18: korjattu elintarvikkeiden arvonlisäveroksi 14 prosenttia.

Kommentoi