Opetushallituksen mukaan perusopetuksen yläluokilla on vähintään 4 000 oppilasta, jotka eivät käy koulua säännöllisesti.
Seuranta kunnissa on hajanaista ja tutkijat arvioivat luvun olevan todellisuudessa suurempi.
Tutkimustieto pohjautuu aikaan ennen koronaa. On nähtävissä, että ilmiö on vuoden aikana syventynyt.
Suurin osa suomalaisista lapsista ja lapsiperheistä voi hyvin. Koulukäymättömyyden ymmärretään kuitenkin kasvavana ilmiönä edustavan jäävuoren huippua lapsiperheiden haasteista.
Syyt ovat yksilöllisiä, mutta mm. lasten masentuneisuus ja ahdistuneisuus, vuorokausirytmin puuttuminen ja kodin olosuhteet tunnistetaan keskeisiksi taustatekijöiksi. Ilmiö koskettaa tyttöjä ja poikia.
Yli puolella poissaolot toistuvat läpi yläkoulun. Koulukäymättömyys näkyy puutteina oppilaiden tiedollisissa ja taidollisissa valmiuksissa.
Heikot valmiudet hankaloittavat toisen asteen opintoihin siirtymistä ja ovat osatekijä erityisesti ammatillisen koulutuksen suurissa pudokasmäärissä.
Mikkelin varhaisen tuen toimintamallissa on linjattu, että 15–20 tuntia luvattomia poissaoloja käynnistää oppilashuollollisia toimipiteitä.
Etelä-Savossa poissaolotunteja kertyy tyypillisesti 31–50 ja noin 20 prosentissa tapauksista puuttuminen tapahtuu vasta 51–100 tunnin puitteissa.
Osassa kuntia on portaittaisia puuttumisen toimintamalleja ja ratkaisuja räätälöidään oppilaan tueksi.
Kehitettyjä työkaluja hyödynnetään vielä satunnaisesti. Tietoa, systemaattisuutta ja resursseja kaivataan kouluille lisää. Monialainen yhteistyö nähdään lähtökohtana, tukea tarvitaan lapsiperheiden arkeen.
Ennaltaehkäisyn avaintekijöitä ovat osaava kouluhenkilökunta, resurssit ja myönteisen koulukulttuurin ilmapiiri. Myös yläkoulussa tulee olla aikaa oppilaiden ryhmäyttämiselle sekä kodin ja koulun yhteistyölle.
Inkluusiossa peräänkuulutetaan yhteisöllisyyttä. Sen rinnalla, osana yläkoulun inkluusiota, tukea tarvitsevalla oppilaalla on oltava mahdollisuus kiinnittyä merkitykselliseen aikuiseen.
Toivon, että Mikkeli nähdään osallisena sitouttavan kouluyhteistyön pilotointihankkeessa. Perusopetus tarvitsee pitovoimaa haastavissa tilanteissa olevien oppilaiden kohdalla.
Perttu Noponen
YTM, väitöskirjatutkija, kuntavaaliehdokas (kesk.)
Mikkeli