Mielipide: Rakentavampaa keskustelua moninaisesta Mikkelistä

Perussuomalaisten mikkeliläisen kaupunginvaltuutetun Jussi Marttisen väitteet maahanmuuttajista puolueen vaalisivulla herättävät kysymyksiä.

Luottamushenkilöllä pitäisi olla velvollisuus varmistaa, että tiedot, joita hän levittää, ovat oikeita ja luotettavia.

Perussuomalaiset puhuvat maahanmuuttajista valtavana ongelmana, vaikka valtaosa tästä ryhmästä on eurooppalaisia.

Ihmiset, jotka ovat saaneet turvapaikan Suomessa tai humanitäärisen suojelun, ovat pieni ryhmä. Heitä on noin 10 prosenttia kaikista maahanmuuttajista.

Tilastokeskuksen mukaan Etelä-Savossa asui viime vuonna 132 702 ihmistä, josta 4 656 (3,5 prosenttia) vieraskielisiä.

Näistä suurin ryhmä oli venäjänkieliset, joita oli 1 677. Vironkielisiä oli 409, arabiaa puhuvia 285 ja persiankielisiä 250.

Yksi Marttisen väitteistä on, että ulkomaalaiset saavat ”huomattavasti” enemmän sosiaaliturvaa kuin kantaväestö. Mihin faktoihin hänen väitteensä pohjautuvat?

Jos maahanmuuttajien palkat ovat noin 25 prosenttia pienemmät kuin kantaväestöllä keskimäärin, on selvä, että ansiosidonnainen työttömyysturva, eläkkeistä puhumattakaan, on pienempi. Kaikki Suomessa saavat samaa sosiaaliturvaa, tämä on taattu perustuslaissa.

Marttinen moittii myös vihapuhetta koskevaa lakia, joka estää häntä ja muita "puhumaan asiat suoraan" maahanmuutosta, vaikka hän niin tekee omassa vaalikirjoituksessaan.

Mielestämme vihapuhelait ovat tarpeellisia, koska ne puolustavat erilaisia vähemmistöjä. Vihapuhe ja rasismi ruokkivat henkistä, jopa fyysistä väkivaltaa.

Olen samaa mieltä Marttisen kanssa siitä, että on oltava kiitollinen veteraaneille, jotka ovat puolustaneet maatamme.

Olisi hyvä myös muistaa, että on ollut toisia ihmisiä, jotka ovat myös puolustaneet ja tulevat puolustamaan maatamme, jos siihen on tarvetta.

Nykyään, kuten ennenkin, on eritaustaisia suomalaisia eikä sen pitäisi olla uutta tietoa. Yli 1,2 miljoonaa suomalaista lähti maahanmuuttajina Suomesta vuosien 1860–1999 aikana ja monet heistä ovat monitaustaisia suomalaisia.

Jos Marttinen on huolissaan siitä, että hän tuntuu olevan toisen luokan kansalainen Suomessa, kehottaisin häntä tutustumaan ihmisiin, joita hän leimaa ja jotka ovat todellisia yhteiskunnan toisen luokan asukkaita.

Mikkelissä oli 1990-luvulla suuri rasismiongelma. Kiitos kaupungin aktiivisuuden sekä monikulttuurikeskus Mimosan ja monen mikkeliläisten toiminnan, saimme muutettua tilanteen. Toivon, ettemme ikinä palaa siihen aikaan.

Kehotamme kapunginvaltuutettu, ehdokas Marttista päivittämään tietonsa moninaisesta Suomesta ja Mikkelistä.

Olemme valmiit avaamaan rakentavamman keskustelun kaikkien kanssa tästä tärkeästä asiasta.

Enrique Tessieri

puheenjohtaja

Hamid H. Alsammarraee

Masuomeh Rajaei

Veysi Zengil

Kansainvälinen Mikkeli ry

Kommentoi