Mielipide: Kielen opiskelu ei heikennä toisen kielen oppimista

Kielitaidon merkitystä ei varmaan kukaan kiellä. Englanti on nykymaailman lingua franca, mutta pelkkä englannin osaaminen ei riitä.

Leo Havukainen (LS 30.4.) kirjoitti, että ruotsin kielen opiskelu haittaa muiden kielten opiskelua.

Näin ei tutkimusten (esim. Sajavaara 2006) tai kokemusteni mukaan ole, sillä kun oppii yhden kielen, on seuraavan oppiminen helpompaa.

Kielivaranto on kaventunut, kun kielivalinnat ovat vähentyneet ja yksipuolistuneet. Huippuvuonna 1997 vapaaehtoista A2-kieltä opiskeli 41 prosenttia viidesluokkalaisista, kun vastaava luku vuonna 2018 oli enää 27 prosenttia.

Lyhyen kielen kirjoittajien määrä ylioppilastutkinnossa on vähentynyt 25 vuodessa yli 10 000:lla.

Osaltaan viimeisin lukiouudistus heikensi vieraiden kielten asemaa, kun yhä useampi panostaa reaaliaineisiin kielten sijaan, eivätkä korkeakoulujen pistetaulukot kannusta kirjoittamaan lyhyitä kieliä.

Jokaisella tulee olla oikeus opiskella kieliä asuinpaikastaan riippumatta.

Työelämän kielitaitotarpeet ovat monipuolistuneet. Työelämässä on kasvava tarve työntekijöille, jotka osaavat useaa vierasta kieltä. Hyvällä kielitaidolla ja monipuolisella koulutuksella edistetään pidempiä työuria.

Vaikka kielitaito on luokiteltu tulevaisuuden avaintaidoksi, kielten tarjonta, resursointi ja opiskelu ovat heikentyneet merkittävästi parin viime vuosikymmenen ajan.

Kuntien olisi tarjottava muitakin A1-kieliä kuin englantia, edes vuorovuosina.

Mikkelissä esimerkiksi A2-kielen ryhmäkoon alaraja on ollut 12 oppilasta. Kun tarjolla on kolme kieltä, voi käydä niin, että yhteenkään kieleen ei ryhmää synny.

Järjestelmää voisi uudistaa niin, että valittavien kolmen kielen lisäksi olisi mahdollista ilmoittaa halukkuus valita muukin kieli, jos ykkösvalintaan ei ryhmää synny.

Oppilaille tai huoltajille ei usein ole suurta merkitystä mitä kieltä opiskellaan, tärkeämpää on kielen opiskelu ylipäänsä.

Englannin valta-aseman vuoksi sen oppiminen voi tuntua muita vieraita kieliä helpommalta.

Englantia on runsaasti tarjolla yhteyksissä, joissa sen käyttö koetaan merkitykselliseksi, jolloin kieli avautuu tarkoituksenmukaiseksi yhteydenpidon välineeksi.

Jenni Kolmisoppi

ammatillinen kieltenopettaja, kuntavaaliehdokas (kd.)

Mikkeli

Kommentoi